VUOSI VAIHTUU-UUDET HAASTEET
Heikki Lenkkeri 26.12.2023
Vuoden vaihtuessa on perinteisesti tarkasteltu menneen vuoden tapahtumia sekä mietitty alkavan vuoden haasteita.
Historiaan vuosi 2023 jää vastakkaisuuksien kärjistymisen aikana. Sotilasliitto ja asevarustelu sekä jopa ydinaseet nähdään maamme turvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeäksi, koska sota Euroopassa ja Lähi-Idässä jatkuu. Tosin Euroopan ulkopuolella on sodittu jo pitkään, mutta siitä ei Suomessa media ole paljon kirjoittanut. Rauhan ja rauhanponnistelujen puolesta puhujia on vähän. Median sisällön on vallannut jako hyviin ja pahoihin eikä yritetäkään löytää muita keinoja rauhaan kuin toisen osapuolen voittaminen. Meidän tavallisten ihmisten mielen valtaa helposti toivottomuus. Toivottomuuteen parasta lääkettä on osallistua keskusteluun, miten oikeudenmukainen rauha voitaisiin saada aikaan. Yhdistyksemme osallistuu tähän keskusteluun ja Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön edustaja Kati Juva vierailee Maanantai-kerhossa 29.1. Samoin Yhteiskunnallisessa kerhossa käsitellään rauhan kysymyksiä joka toinen torstai.
Suomen hallitus on asettanut päätavoitteekseen valtion velkaantumisen pysäyttämisen. Se on valmistellut useita lakiesityksiä, jotka vähentävät valtion menoja. Menoleikkaukset kohdistuvat käytännössä kokonaan vähävaraisiin kuten työttömiin, lapsiperheisiin, sairaisiin sekä ikääntyneisiin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueenkin täytyi leikata vuoden 2024 talousarviota yli 50 miljoonalla eurolla. Osa huononnuksista onnistuttiin onneksi torjumaan. Esimerkiksi ikääntyneiden päivätoiminta suunniteltiin muutettavaksi digilaitteiden kautta toteutettavaksi ja Espoon keskuksen ja Tapiolan palvelukeskukset lakkautettavaksi. Onneksi päättäjien enemmistö ymmärsi, ettei ikääntyneiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä voi tehokkaasti vähentää iPadilla ja torjui nämä esitykset.
Leikkaukset kohdistuivat kuitenkin ankarasti eläkeläisjärjestöihin, sillä yksikään Länsi-Uusimaalla toimiva eläkeläisjärjestö ei saanut toiminta-avustusta – emme mekään. Huolimatta tästä takaiskusta, yhdistyksemme voi alkavana toimintavuonna 2024 jatkaa toimintaansa toimintasuunnitelman mukaisesti ja kehittää kerhotoimintaa, järjestää retkiä sekä osallistua kulttuuritapahtumiin. Meidän on kuitenkin löydettävä uusia varainhankintakeinoja, jotta toimintaa voitaisiin laajentaa.
Yhdistyksemme jäsenmäärä on vuonna 2023 kehittynyt positiivisesti ja on nyt n. 220 henkilöä. Monipuolinen kerhotoiminta on tämän kehityksen perusta. Yhdistyksemme aikoo entistä enemmän kuulla jäsenten mielipidettä kerhojen ja muun toiminnan kehittämisessä. Aktiivisuus esim. kerhojen toiminnan kehittämisessä ja retkikohteiden etsimisessä sekä uusien toimintamuotojen löytämisessä kannattaa. Aiomme myös jatkaa ja kehittää ikääntyneiden edunvalvontaa, mikä on sääntöjemme mukaankin toinen päätehtävämme.
Olarissa 26.12.2023
Heikki Lenkkeri
JÄSENKIRJE 2/syyskuu 2023
SYKSYN TOIMINNAT KÄYNNISTYMÄSSÄ
Antero Krekola
Syksyn vanhat merkit alkavat olla jo näkyvissä. Koulut ovat käynnistymässä, ilmat viilenemässä, lomat ohitse – paitsi meiltä eläkeläisiltä – ja muutenkin elämä normalisoitumassa, jos nyt näin keskellä alkavaa ilmastokriisiä ja Euroopan sotatilannetta voi enää sanoa.
Kesä on kuitenkin ollut järjestömme toiminnan kannalta poikkeuksellisen aktiivista aikaa. Hanikassa olemme kokoontuneet kesäkuun alusta lähtien joka toinen keskiviikko. On jumpattu, laulettu, tanssittu, mölkytelty ja tietenkin kahviteltu ja syöty makkaraa. Porukkaakin on ollut mukavasti 20 -30 välillä.
Myös Elmuskan perjantait ja Matinkylän asukaspuiston suositut kesälauantailaulut ovat Marjan ja kumppaneiden ansiosta vakiinnuttaneet paikkansa. On jaksettu kävellä ja mölkytelläkin ym. pikkuaktiviteettejä harrastaa. Uutena matalan kynnyksen harrastusmuotona on käynnistynyt myös Taidekerho, johon on alusta alkaen riittänyt kiinnostusta.
Tästä on hyvä jatkaa. Tiedotamme toiminnan käynnistämisestä, kerhojen kokoontumisajankohdista ja vastuuhenkilöistä perinteiseen tapaan kotisivuillamme ja erillisillä tiedotteilla. Viikoittainen maanantaikerho on perinteisesti ollut suosituin kerhomme ja siellä voidaan vapaamuotoisesti miettiä myös uusia kerhoja, uusia toimintamuotoja ja vaikka mitä mielenkiintoista yhdistyksemme tarkoitusperien mukaisesti. Varsinkin matkoista ja kiinnostavista kulttuuritapahtumista kannattaa keskustella näissäkin tapaamisissa. Uskon, että jo tiedossa olevien tapahtumien ansiosta meille tulee mielenkiintoinen syksy.
Mahdollisia haasteita ja uhkatekijöitäkin on ilmassa. Sote-uudistuksen myötä syntyneet uudet hyvinvointialueet hakevat vielä rooliaan ja työnjakoa peruskuntien kanssa. Eläkeläistoiminta kuuluu jo nyt osoittautuneelle harmaalle alueelle, jossa ei ole oikein selvyyttä tai tietoa, minkä tahon päätettäviin tai käsiteltäviin asiat kuuluvat, mitä ja minkälaisia asioita käsittelevät esim. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvosto ja toisaalta perinteinen oman kotikunnan eli meillä Espoon kaupungin vanhusneuvosto.
Yksi tärkeimmistä asioista on kaupungin perinteisesti jakama taloudellinen tuki. Toimintamme kannalta on oleellista, etteivät uudet hieman sekavalta vaikuttavat päätöksenteko- ja hallintorakenteet heikennä omia taloudellisia toimintaedellytyksiämme. Toivottavasti tilanne selkiytyy ja voimme jatkaa perinteistä toimintaamme ja näin tukea yleisemminkin yhteiskunnan ikäpoliittisia tavoitteita.
JÄSENKIRJE 1/2023
Antero Krekola 5.1.2023
Euroopassa soditaan. Ystävistä on yhdessä yössä tullut vihollisia. Nato -kytkennät, hävittäjähankinnat ja näihin liittyvät miljardimenot eivät enää aiheuta minkäänlaista laajempaa keskustelua. Venäjän hyökkäyssodan seurannaisvaikutukset alkavat tuntua ja näkyä aivan tavallisten ihmisten jokapäiväisessä arjessa, etenkin sähkön ja elintarvikkeiden hinnoissa. Tämä koskee erityisesti pienituloisten eläkeläisten elämisen mahdollisuuksia.
Pitkän rauhan ajan eläneiden ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Virallisen köyhyysrajan alapuolelle jää yhä suurempi määrä ikäihmisiä. Näissä asioissa velkaantuvassa Suomessa ei näytä olevan korjaamisen varaa. Kaikkien Suomessa toimivien eläkejärjestöjen tarkoituspykälissä ikäihmisten edunvalvonta on mainittu keskeisenä tehtävänä. Suomessa eläkeikäisen väestön määrä on n. 1,6 miljoonaa. Näistä eläkejärjestöihin kuuluu hieman yli 300 000 jäsentä. Tämän eläkeikäisen väestön osan elämisen edellytyksiin vaikuttaminen on valtakunnallisten kuuden keskusjärjestön ohella myös perujärjestöjen keskeinen tehtävä.
Oman yhdistyksemme toiminnassa tämä merkitsee sitä, että olemme vuosikausia tehneet Espoon vanhusneuvostolle esityksiä erilaisista paikallisista ja yleisimmistäkin asioista. Viime vuosina olemme toistuvasti esittäneet jo aikanaan hyväksi koetun omalääkäri järjestelmään palauttamista. Paikallisempia esityksiä on tehty mm. maankäyttöön, toimitiloihin ja joukkoliikenteeseen liittyvissä asioissa. Tämän toiminnan koemme tärkeäksi edelleen.
Arjessa näkyvintä ja tärkeintä yhdistyksessämme on kuitenkin käytännön toiminta, sosiaalinen yhdessäolo, kerhotoiminta siihen liittyvine harrastuksineen kuten musiikki ja laulu, käden taitojen kehittäminen, liikunta ym. vastaavat yhdessä olemisen ja tekemisen muodot. Näiden yhdessäolomuotojen kehittämisessä pyrimme herkällä korvalla kuulemaan jäsenistömme toivomuksia. Jos aktiivisuutta ja kannatusta löytyy, olemme valmiita lähes mihin vain aina vapaamuotoisesta sosiaaliseen yhdessäoloon perustuvasta kokoontumisesta jonkin erityisalan, vaikkapa tulevaisuuden ja rauhan mahdollisuuksien pohdintaan näinä ankeina aikoina.
Valtakunnallisten Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU on tehnyt muutaman vuoden väliajoin kyselyjä 55-84-vuotiaiden tulevaisuuden näkymistä ja koetuista ongelmista. Keskeisimmät ongelmat ovat toistuvasti liittyneet eläkkeiden pienuuteen ja yksinäisyyteen. Taloudellisiin ongelmiin vaikuttamismahdollisuudet ovat yhdistystasolla vähäiset. Yksinäisyyden ongelmiin sen sijaan voimme vaikuttaa paremmin vaikkapa kerhotoimintaamme tehostamalla.
ELÄMÄ JATKUU – KAIKESTA HUOLIMATTA
Antero Krekola 19.9.2022
Elämme outoja aikoja. Pandemiasta ollaan jotenkin selviämässä. Nyt kuitenkin uutena käsittömättömänä ilmiönä Euroopassa käydään sotaa, jonka syttymiseen kukaan tavallisen tervejärkinen ei voinut uskoa. Vuosikymmenien ajan on rakennettu rauhanomaista yhteistyötä, kehitetty sosiaalista ja taloudellista vuorovaikutusta kansakuntien välillä, yritetty aidosti ja ennakkoluulottomasti opiskella vieraita kulttuureja.
Nyt tätä taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä ja kaikinpuolista maailman tilan ymmärtämistä ja yhteistyön kehittämistä pidetään naiivina ”mitäs minä sanoin” -idealismina. Pelottavat, voiman käyttöä ja kansojen jakamista hyviin ja pahoihin -asenteet yleistyvät. Ollaan palaamassa 30 – 40 lukujen asenteisiin, maailmankuvaan ja sotapuheeseen. On selvää, että sotaa ja sotia yksiselitteisesti aloittaneiden maiden johtavat eliitit on selkeästi tuomittava. Vihan lietsominen tavallisia kansalaisia kohtaan, olipa heillä kuinka rikollinen tai sotakiimainen johto tahansa, on tarpeetonta ja vaikeuttaa rauhan palauttamista.
Euroopan surullisesta tilanteesta huolimatta meidän arkemme jatkuu mahdollisesta talouden epävarmuudesta huolimatta suhteellisen normaalisti. Yli kahden vuoden häiriötilan jälkeen kerhotoimintamme on käynnistymässä. Toki jonkin muotoista toimintaa on yritetty ylläpitää myös pandemian aikana. Kerhotoimintojen käynnistämistä on vaikeuttanut myös kaupungin tilapolitiikka, jonka mukaan kokoontumistiloja on alettu avata ulkopuolisille käyttäjille joidenkin mielestä turhankin varovaisesti. Pääosin tilanne on alkanut nyt kuitenkin normalisoitua.
Toistuvasti olemme korostaneet, että yhdistyksemme perustehtävät voidaan jakaa kahteen osaan: yleiseen edunvalvontaan ja sosiaalisia tarpeita, yhdessä oloa ja harrastustoimintaa palvelevaan kerhotoimintaan. Tällä hetkellä painopiste on kerhotoiminnan käynnistämisessä. Toivomme, että tiedotteemme auttavat mahdollisimman monia löytämään itselleen sopivan kerhoyhteisön. Yleisen informaation kannalta tärkein viikottainen tapaaminen on maanantaikerho, joka on tarkoitettu mahdollisimman monille ja jossa vierailee jatkuvasti myös ulkopuolisia asiantuntijoita kertomassa ajankohtaisista meitä kiinnostavista asioista.
Kerhotoimintaa yritämme kehittää jatkuvasti. Teimme ensimmäisessä syksyn maanantaikerhossa syyskuun alussa suppean kyselyn siitä, minkälaista kerhotoimintaa jäsenistömme kaipaa ja miten toimintaamme voitaisiin yleisemminkin kehittää. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat nousevat näissä kyselyissä useimmiten esille. Myös taiteet, teatteri ja retket kiinnostavat. Urheilukerhoakin kaivataan. Johtokuntamme käsittelee kyselyn tuloksia seuraavassa kokouksessaan.
Kaiken toiminnan kehittämisessä oleellista on, että keskuudestamme löytyy lisää aktiivisia ja innostuneita toimijoita vaikkapa digikerhon perustamiseen tai Tyrvään kirkkoon tutustumiseen.
YHDISTYKSEMME TEHTÄVISTÄ, 27.4.2022
Sääntöjemme tarkoituspykälän mukaan toimimme jäsenistömme yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana sekä omaehtoisen harrastustoiminnan ja itseilmaisun areenana. Käytännön arjessa jälkimmäinen asia korostuu ja näkyy selvimmin. Sosiaalinen yhdessäolo, kerhotoiminnat, matkat, eri asiantuntijoiden kuulemiset ym. ovat sitä keskeisintä toiminnan sisältöä, jota eniten kaivataan ja joka eniten motivoi osallistumaan yhdistyksemme toimintaan.
Vähemmän näkyvää mutta tärkeää on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Otamme kantaa eläkeväestöä koskeviin epäkotiin, päätöksiin ja asioihin yleisemminkin. Osa meistä toimii erilaisissa yhteiskunnallisissa vaikuttamiselimissä, joiden kautta on myös mahdollisuus vaikuttaa jäsenistömme elämisen laatuun.
Konkreettisin vaikuttamismahdollisuus tarjoutuu kerran vuodessa, jolloin Espoon kaupungin vanhusneuvosto pyytää kaikilta eläkejärjestöiltä ja vastaavilta esityksiä ja aloitteita ikäihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Osa aloitteista menee edelleen kaupungin päätöksentekoelinten käsittelyyn ja voipa jopa toteutuakin. Osa esityksistä tyrmätään useimmiten taloudellisiin syihin vedoten.
Seuraavassa esittelemme tälle vuodelle tehdyt esityksemme, joista kahta ( Ela ja Asu -seniorikeskus Matinkylään ja Rantaraitin läntisin osa Nuottaniemessä toteutettava kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti ) olemme esittäneet jo useamman vuoden ajan.
AIKAISEMMAT PUHEENJOHTAJAN PALSTAT
ESITYKSIÄ VANHUSNEUVOSTOLLE 11.4.2022
TOIVEIKKUUTTA ILMASSA 17.6.2021
TILANNE JATKUU – VAI JATKUUKO? 1.9.2020
KORONATILANNE VAKIINTUMASSA, UUSIA OHJEITA VAADITAAN 17.6.2021
UUSI TOIMINTAVUOSI KÄYNNISTYMÄSSÄ 29.12.2019
Matinkylään ikäihmisille tarkoitettu Elä ja Asu -seniorikeskus
SYYSKAUDEN TOIMINNAT KÄYNNISTYMÄSSÄ 30.8.2018
PUHEENJOHTAJAMME KESÄTERVEISET Kesäkuu 2018
SOTE EI SAA PYSÄYTTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ 15.3.2017
RANTARAITILLA ALKAA TAPAHTUA? 18.3.2017
MATINKYLÄN KEHITYSTÄ ON SYYTÄ VAALIA 8.3.2017
DIGITALISAATIO – UHKA VAI MAHDOLLISUUS IKÄÄNTYNEILLE?
MATINKYLÄN ELÄ JA ASU -SENIORIHANKETTA EI SAA PYSÄYTTÄÄ 16.11.2016
IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JA DIGITALISAATIO 10.10.2016
MATINKYLÄLÄISTEN TERVEYSPALVELUT TAPIOLAAN? 17.2.2016
ELÄKELÄISET MAKSUMIEHIKSI 5.1.2016
KAIKEN KESKELLÄKÖ YKSIN ? 20.3.2015
MONITUOTTAJAMALLI JA PALVELUSETELIT OSANA JULKISTEN PALVELUJEN YKSITYISTÄMISTÄ
MATINKYLÄN PALVELU- JA HYVINVOINTIPUISTO 28.2.2013
ESPOON JULKISEN TERVEYDENHUOLLON ALASAJON VAUHTI KIIHTYY
SIIRRY ALKUUN
ESITYKSIÄ VANHUSNEUVOSTOLLE 11.4.2022
Lähetämme oheisena Vanhusneuvoston järjestökirjeen 1/ 2022 kohdan 2 mukaiset aloitteet käsiteltäväksi asianmukaisissa elimissä. Toteamme, etteivät kaikki aiemmat tekemämme esitykset tai aloitteet ole edenneet toivomallamme tavalla. Osa esityksistämme on siis pääsisällöltään entisiä mutta pidämme niiden uusimista ja toteuttamista edelleen tärkeänä
1) OMALÄÄKÄRIJÄRJESTELMÄN PALAUTTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLTOON
Espoossa kokeiltiin 80-luvun lopulla väestövastuiseen tiimityöhön perustuvaa omalääkärijärjestelmää ( ns. Levike -hanke ). Toteutus koettiin myönteiseksi ja toimintamallia siirrettiin sitten asteittain muille terveysasemille. Se sai laajempaakin julkisuutta ja osaltaan vaikutti valtakunnallisen Toimiva terveyskeskus -projektin syntymiseen vuosina 1990-1992. Sekä asiakkaat että työntekijät kokivat uuden toimintamallin myöteisenä.
90-luvun alkupuoliskon lama sekä terveydenhuollon vähenevien resurssien keskittäminen erikoissairaanhoitoon ja työterveyshuoltoon vesittivät kuitenkin hyvin alkaneen kehityksen. Kuntien säästötavoitteet, uusien virkojen saamisen vaikeutuminen, täyttökiellot ym. vaikeuttivat uuden toimintamallin käyttöönottoa ja omalääkärijärjestelmästä jouduttiin asteittain luopumaan.
Nykyisin työterveyshuolto lisääntyneillä resursseillaan hoitaa työikäisten henkilöiden tavanomaisia sairauksia jotka ovat usein yksittäisiä ja lievempiä. Työterveyshuolto on myös houkutellut paremmilla eduillaan aiemmin terveyskeskuksissa työskennelleet kokeneet yleislääkärit palvelukseensa. Myös erikoissairaanhoidon tilanne on resurssien saannin kannalta pysynyt hyvänä.
Julkisen puolen terveyskeskukset ovat tämän kehityksen myötä vaarassa muuttua ongelmakeskuksiksi, jonne muut haluavat työntää potilaat ja ongelmat, jotka ovat liian hankalia tai kalliita tehokkuuden ja tuotteistuksen logiikkaa noudattavassa palvelujärjestelmässä.
Esitettyjen arvioiden mukaan yksityiset sairaanhoitovakuutukset ovat yleistymässä. Niitä ostetaan entistä enemmän etenkin lapsille, mutta myös aikuisten vakuutusten suosio on kasvanut. Tämä vahvistaa jo pitkään jatkunutta eriarvoistavaa kehitystä, jossa terveyskeskus hoitaa huono-osaisimmat ja pitkäaikaissairaat. Muut käyttävät työterveyshuoltoa tai yksityisiä palveluita, joissa vastaanotolle pääsee huomattavasti nopeammin.
Esitämme: Espoon kaupunki käynnistää kehittämishankkeen, jossa perusterveydenhuollon tilanne, resurssit ja toimintatavat arvioidaan sekä hyödynnetään lähihistorian parhaita käytäntöjä. Esitämme lisäksi kaupunki kehittämishankkeen yhteydessä käynnistää kokeilun, jossa väestövastuiseen tiimityöhön perustuvaa omalääkärijärjestelmää ryhdytään kokeilemaan alkuvaiheissaan 70 v + väestönosaan sekä moniongelmaisiin, erilaista asiantuntemusta vaativiin asiakkaisiin.
2) ELÄ- JA ASU -SENIORIKESKUKSET
Espoo on ikäpoliittisessa ohjelmassaan vuodelta 2016 päättänyt, että toimiviksi osoittautuneita Elä ja Asu -seniorikeskuksia rakennetaan kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet alkuperäisten suunnitelmien ja päätösten mukaisesti.
Nyt SOTE-uudistus on jälleen uudessa vaiheessa. Esitämme, että kaupungin päättävät elimet esittäisivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöksentekijöille seniorikeskusten aktiivinen suunnittelun käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti. Pidämme erityisen tärkeänä jo hankesuunnitteluvaiheeseen ehtineen Matinkylän Elä ja Asu -seniorikeskuksen kiireellistä toteuttamista.
3) IKÄÄNTYVIEN VÄLIMUOTOINEN ASUMINEN
Ikääntyvien välimuotoisen asumisen suunnitelmallinen kehittäminen Espoossa tavanomaisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin on mielestämme hyvin tärkeää väestön ikääntyessä. Asuminen voi olla joko huoneenvuokralain alaista tai asumista omistus- tai asumisoikeusasunnossa. Asuminen ja palvelut on selkeästi erotettu toisistaan. Suunnittelu vaatii poikkihallinnollista työtä ja halua lähteä ratkaisemaan meitä kaikkia koskevaa yhteistä haastetta. Välimuotoisessa asumisessa korostuu yhteisöllisyys, yhteinen toiminta, sijainti palvelujen lähellä ja esteettömyys, jota tukevat turvallisuutta lisäävät teknologiset ratkaisut. Ikäihmisten yksinäisyyteen ja turvattomuuden tunteeseen esimerkiksi leskeksi jäämisen vuoksi ei pystytä vastaamaan nykyisillä palveluilla. Heille ei ole riittävää kotihoito, päivätoiminta eikä vuorohoito, mutta he eivät vielä tarvitse tehostettua asumispalvelua. Turvattomuus aiheuttaa myös fyysisiä vaivoja ja yksinäisyys voi lamauttaa ihmisen totaalisesti jolloin hän ei enää kykene toimimaan normaalisti ja voi jopa syrjäytyä. Päivystyspalvelut kuormittuvat. (Päivi Meriläinen, palveluesimies, Oulun kaupunki 8.6.2020. www.hippa.metropolia.fi)
Katsomme, että välimuotoisen asumisen kehittäminen ei voi jäädä vain markkinoiden hoidettavaksi. Tällöin esimerkiksi pienituloisimmat kotihoidon asiakkaat jäävät palveluiden ulkopuolelle, sillä heillä ei ole varaa maksaa markkinahintaisesta asumisesta ja palveluista. Sen vuoksi tarvitaan myös kaupungin omia välimuotoisen asumisen palveluita. On tuskastuttavaa kotihoidon työntekijöille jättää asiakkaat yksinäisinä ja turvattomina kotinsa vangiksi. Seniorikeskukset ja esimerkiksi ikääntyneiden ryhmäasuminen ja perhehoito myös säästävät kustannuksia, koska kotihoidon työaika ei kulu työmatkoihin ja ikääntyneiden elämänlaatu paranee kun he saavat toisistaan seuraa ja turvaa.
4) MATINKYLÄN ENTISEN TERVEYSASEMARAKENNUKSEN TULEVAISUUS
Matinkylän entinen terveysasemarakennus toimii nykyisin Espoonlahden terveysaseman väistötilana vuoden 2024 kesään saakka. Kaupunki ei ole ainakaan julkisuuteen esittänyt mitään suunnitelmia talon tulevasta kohtalosta väistötilavaiheen jälkeen. Talon iän, kunnon ja arkkitehtonisen arvon huomioon ottaen esitämme, että taloa ei missään tapauksessa pureta. Olemme jo aikaisemmin esittäneet tiloihin joissakin Suomen kunnissa toimivien vanhusneuvoloiden mukaista vanhusneuvolaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollisesti yhdistyessä tulisi palvelupisteeseen luoda sosiaalipalveluiden, neuvonnan ja ohjauksen ohella myös viihtyisiä yhteisiä tiloja, joita vanhusjärjestöjen ohella myös muut alueen järjestöt voisivat hyödyntää.Asukaslähtöisyyttä korostavan kaupungin periaatteiden mukaisesti tilojen käytön suunnitteluun tulisi ottaa mukaan myös asukkaiden edustus.
5) IKÄÄNTYVIEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN LAITTEIDEN SIJOITTAMINEN LEIKKIPUISTOIHIN
Espoo on rakentanut kiitettävästi lapsille tarkoitettuja leikkipuistoja. Heitä valvovien aikuisten käyttöön on eräisiin leikkipuistoihin sijoitettu myös ns. fitness –kuntoilulaitteita jotka soveltuvat aktiivista ja vaativaa kuntoilua harrastaville.
Hyvin usein lasten leikkien valvojina toimivat myös isovanhemmat, joille fitness –kuntoilulaitteet ovat liian vaativia. Leikkipuistoihin tulisi sijoittaa myös välineitä, joiden tarkoituksena olisi auttaa iän myötä heikkenevän toimintakyvyn ylläpitämistä. Tällaisilla laitteilla voitaisiin ylläpitää esimerkiksi tasapainon säilyttämistä, jäsenten liikkuvuuden ylläpitämistä ja lihaskunnon säilyttämistä. Tällaisista leikkipuistojen laitteista on hyviä esimerkkejä mm. Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.
Esitämme, että Espoon kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin ikääntyville tarkoitettujen, toimintakykyä ylläpitävien laitteiden sijoittamiseksi leikkipuistoihin.6)
RANTARAITIN TOTEUTTAMINEN NUOTTANIEMEN LÄNTISESSÄ OSASSA
Uudistamme esityksemme, että kaupunki käynnistää pikaisesti toimenpiteet, joilla Matinkylän Nuottaniemen läntisin osa saadaan rantaraitin piiriin hyväksytyn asemakaavan ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Esteettömyyden kannalta pidämme hanketta keskeisenä. Kaikki esitykset rantaraitista luopumisesta tai vetämisestä katuosuuden kautta ko. osuudella on torjuttava.
Espoossa 11.4.2022
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry
Antero Krekola, puheenjohtaja Pirjo Mitjonen, sihteeri
SIIRRY ALKUUN
MITÄ ON TEHTÄVÄ 28.12.2021
Lähes kaksi vuotta pandemian hallintaa. Lähes kaikilla meillä ikäihmisillä alkaa olla täysi rokotusturva. Mutta se ei riitäkään. Kun tulevaisuus alkaa näyttää lupaavalta, jossain päin maailmaa syntyy uusi virusvariaatio. Onko nykytilanteesta syntynyt uusi normaali?
Kuten aikaisemmin olemme eri yhteyksissä todenneet toimeentulo-ongelmat, ja yksinäisyys ovat tutkitusti ikäihmisten suurimpia huolenaiheita. Valtaosa jäsenistöstämme on naisia. Eläkekertymät ovat olleet tämän ikäpolven naisten historiassa epäoikeudenmukaisia. Mm. perheiden arjen pyöritykseen liittyviä töitä ja osaamista ei ole huomioitu eläkkeiden karttumisessa. Toimeentuloasioihin vaikuttaminen on koronatilanteesta riippumatta tietenkin aina välillistä ja vaikeampaa.
Yhteiskunnalliseen keskusteluun ja välillisesti myös toimeentuloasioihin voimme vaikuttaa yleisten tavoitteidemme mukaan sekä paikallisella tasolla että yleisemminkin. Konkreettisin ja ajankohtaisin vaikuttamismahdollisuus on osallistua tammikuussa pidettäviin ensimmäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvinvointialueiden eli uuden väliportaan päättävien hallintoelinten vaaleihin. Näissä vaaleissa äänestämiseen toivoisimme tietenkin mahdollisimman monen osallistuvan. Myös omista joukoistamme löytyy sopivia ja päteviä ehdokkaita.
Korona-aika on vaikuttanut eniten yhteisiin kokoontumisiin ja niiden peruuntumisiin. Varmaan nämä asiat ovat monelle ihmiselle lisänneet yksinäisyyden ja eristäytymisen tuntemuksia. Osa kerhoistamme on jäänyt tauolle tilanteen vuoksi, osa on jatkanut normaalisti. Rokotustilanteen paranemisen takia kokoontumistiloja on kuitenkin pidetty avoimena enemmän kuin koronan alkuvaiheissa. Nyt vuoden vaihteen lähestyessä tilanne on kuitenkin jälleen vaikeutumassa ja kokoontumistilojemme käyttö epävarmaa.
Sääntöjen edellyttämät ja tärkeimmät kokoukset olemme joka tapauksessa onnistuneet viemään läpi. Syyskokouksessa hyväksymämme vuoden 2022 toimintasuunnitelma on tietoisesti laadittu varsin yleisluonteiseksi juuri tulevaisuuden epävarmuuden takia. Yhteisiin kokoontumisiin ja yhdessäoloon voimme itse vaikuttaa eniten. Siksi kerhotoiminnan ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen on tässä ajassa keskeisin tavoitteemme. Uusiakin kerhoja voidaan tarvittaessa perustaa, jos sopivia aiheita ja kiinnostuneita aktiiveja löytyy.
Yhdistykseemme on liittynyt pandemia-aikana uusia jäseniä. Järjestämme tulokkaille koronatilanteesta riippuen mahdollisimman pikaisesti perehdyttämis- ja keskustelutilaisuuden, jossa kerromme yhdistyksemme toiminnasta ja kartoitamme uusien jäsentemme toiveita toiminnan kehittämiseksi. Tietenkin myös kaikki muutkin jäsenet voivat halutessaan ehdottaa toiminnallemme uusia sisältöjä. Suosituimmassa joka viikkoisessa maanantaikerhossa on aina mahdollisuus nostaa esille uusia asioita ja kehittää toimintaamme. Epävarmasta ja sumeasta tulevaisuudesta huolimatta lähdemme uuteen vuoteen toiveikkaina.
Antero Krekola,
28.12.2021
SIIRRY ALKUUN
PALUU NORMAALIIN? 22.10.2021
Olemme eläneet kohta lähes kaksi vuotta pandemian kourissa. Välillä on näyttänyt paremmalta, sitten käyrät ovat jälleen nousseet. Rokotukset alkavat onneksi kattaa kuitenkin jo niin suuren osan kansasta että toivo tilanteen normalisoitumisesta on alkanut elää. Yhteiskunta alkaa avautua ja paluu normaaliin näyttää todennäköisemmältä.
Eläkeläisinä olemme olleet siinä onnellisemmassa asemassa, ettemme ole joutuneet kokemaan samanlaisia taloudellisia ym. menetyksiä työttömyyden, lomautusten yritysten kaatumisten seurauksena, joita nuoremmat sukupolvet ja perheet ovat kokeneet. Sen sijaan yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden kokemukset ovat varmaan lisääntyneet. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on joka tapauksessa ainakin tähän mennessä selviytynyt keskimääräistä paremmin.
Eläkeyhdistyksenä olemme myös selvinneet olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin. Muodolliset sääntömääräiset kokoukset on saatu pidettyä, kerhotoimintaakin on pyöritetty ainakin pienimuotoisesti. Yhteiskunnallinen kerho YHKE on toiminut Matti Rintalan vetämänä lähes koko ajan. Olemme YHKE:n puitteissa oppineet myös uusia etätyöskentelyn tapoja ja näin korona-aika on tuottanut lisää digiosaamista ja näin myös jotain myönteistä. Marja Koskenalho on käynnistänyt ja pyörittänyt uutena toimintamuotona avoimia yhteislaulutilaisuuksia ensin Asukaspuistossa ja menneen kesän aikana Matinkartanon vehreässä ympäristössä, siis turvallisesti ulkotiloissa.
Miten tästä eteenpäin? Jos pandemiatilanne kehittyy myönteiseen suuntaan, tulemme Marraskuun 22. pnä pidettävässä syyskokouksessa hyväksymme aktiivisemman toimintasuunnitelman vuodelle 2022 . Se perustuu tietenkin pääosin vanhaan hyväksi koettuun toimintaan. Toisaalta toivomme, että kykenisimme myös uudistumaan ja luomaan kiinnostavaa toimintaa. Erityisesti uusilta jäseniltä toivoisimme ideoita ja aktiivisuutta toimintamuotojemme kehittämisessä.
Sääntöjemme mukaan yhdistys toimii jäsenistönsä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana sekä omaehtoisen harrastustoiminnan ja ilmaisun areenana. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavia ovat aloitteet keskusjärjestöllemme Eläkeläiset ry:lle ja vuosittain tehtävät esitykset Espoon kaupungille. Tähän vaikuttamiseen olemme tunnollisesti osallistuneet ja tuoreimmat esityksemme löytyvät kotisivuiltamme.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry toteuttaa joka kolmas vuosi kyselytutkimuksen, jossa laajasti selvitetään ikääntyneiden tilannetta, odotuksia ja ongelmia. Ongelmien kärkipäähän ovat toistuvasti nousseet eläkkeiden pienuus ja tähän liittyvät taloudelliset vaikeudet sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys. Myös yksinäisyys koetaan lähes samansuuruisena ongelmana.Yksinäisyyden kokemiseen yhdistyksellä on parhaat mahdollisuudet ja edellytykset vaikuttaa. Kerhotoiminnan kehittäminen, mielenkiintoiset kulttuurielämykset ja matkat ovat lääkkeitä yksinäisyyteen. Jos tuttavapiirissäsi on ikäihmisiä, jotka kokevat tällaisia tuntemuksia, houkuttele heidät mukaan. Tätä toiminnan aluetta pyrimme aktiivisesti kehittämään jos koronatilanne antaa meille lähitulevaisuudessa siihen mahdollisuuden.
Antero Krekola
22.10.2021
SIIRRY ALKUUN
TOIVEIKKUUTTA ILMASSA 17.6.2021
Koronaviruspandemia on kestänyt kohta puoliotoista vuotta. Eläkeläisjärjestöjen toimintaankin pandemia on vaikuttanut lamaannuttavasti. Sosiaalisen elämän ja kanssakäymisen kannalta aika on ollut vaikeaa. Kerhotoiminta on pääosin ollut pysähdyksissä viime vuoden maaliskuusta lähtien. Johtokunta on kevään aikana kokoontunut kolme kertaa ja sääntömääräiset syys- ja kevätkokoukset on pidetty. Poikkeustilanteen takia johtokunnan kokoonpano ja tehtäväjako on pysynyt entisellään ja kerhojen entiset vetäjät jatkavat siltä osin kun toimintaa saadaan taas käyntiin.
Tilanne viimeisten viikkojen aikana on onneksemme alkanut kehittyä parempaan suuntaan. Mikäli uusia pandemia-aaltoja ei ilmaannu syksyllä, perinteinen ja ehkä suosituin yleiskerhomme, maanantaikerho aloittaa toimintansa maanantaina 6.9. Musiikkikerho Elmuska on matalalla profiililla toiminut koko ajan entisin aikatauluin ja Marja Koskenalho on ansiokkaasti vetänyt lauantaisin pitkälle syksyyn ja heti kevään mahdollistaessa avoimia yhteislaulutilaisuuksia ensin Asukaspuistossa Matinraitilla ja tämän vuoden puolella Matinkartanon pihalla. Yhteiskuntakerho YHKE on kokoontunut etänä ja oheisena opetellut Matti Rintalan ohjauksessa etäkokouksen käytäntöjä. Innokkaimpia sauvakävelijöitä on tietenkin näkynyt raiteilla ympäri vuoden.
Suurin ongelma koronan kukistamisen ohella on tilakysymys. Monitoimitalon tilat saadaan käyttöön näillä näkymin vasta syyskuun alussa. Siellähän on kokoontunut maanantaikerhon ohella myös Osaavat Kädet ja muitakin ryhmiä.
Kesätoiminnan osalta tilanne on edelleen avoin. Perinteinen kesänviettopaikkamme Hanikan virkistyskeskus on koronan ym. syiden takia ollut pitkään suljettuna. Viimeisten tietojen mukaan tilanne on nyt muuttumassa ja varausjärjestelmä avattaneen heinäkuun alussa. Tavoitteenamme on, että saisimme jälleen vuorot joka toiselle keskiviikolle 7.7. alkaen 1.9 saakka. Tiedotamme tilanteesta mahdollisimman pian.
Kulttuuriakin on tiedossa. Olemme tehneet alustavan varauksen Someron Esakallion kesäteatteriin sunnuntaina 1.8. Siellä esitetään Unto Monosen elämää seuraava näytelmä ”Herra Satumaa ja laulava taksikuski. Yhdistys maksaa yhteiskuljetuksen. Heinäkuussa käymme tutustumassa Laila Pullisen näyttelyyn Nissbackan kartanossa Vantaalla.
Uudenmaan Aluejärjestö ry on järjestämässä suosittua syysretkeä (ent. ”syystärräys”) Kylpylähotelli Kuntorantaan 6.-8.10.2021. Hintaan 120 €/hlö sisältyy edestakainen bussimatka, majoitus 2-hengen huoneessa, 2 x aamiainen. Pienellä lisämaksulla järjestetään kiertoajelu Varkaudessa sekä tutustuminen Mekaanisen musiikin museoon sekä toisena vaihtoehtona retki Valamon luostariin Heinävedelle. Kerromme tästä jo tässä vaiheessa koska sitovat ilmoittautumiset on tehtävä heinäkuun aikana. Yhdistyksemme kiintiö on 12 henkilöä.
Tässä pääpiirteittäin kesän ohjelmaa. Tiedotamme lisää sitä mukaa kun asiat selkiytyvät eri viestintäkanaviamme käyttäen. Kaikki tietenkin sillä edellytyksellä että koronatilanne saadaan lopullisesti hallintaan. Sitä ennen noudatetaan suosituksia ja nautitaan kesästä.
Hyvän kesän toivotuksin
Antero Krekola
17.6.2021
SIIRRY ALKUUN
KORONATILANNE 20.12.2020
Olemme eläkeläisjärjestö. Yleisesti tiedetään, että ikä on merkittävä riskitekijä vakavalle koronavirustaudille. Siksi ei voi liikaa korostaa varovaisuutta ja kaikkien jo yleisesti tunnettujen ohjeiden noudattamisen tärkeyttä. Loppukesällä oli vielä toiveita epidemian talttumisesta, mutta syksyn aikana tilanne on vaikeutunut ja nyt joulua lähestyttäessä olemme siirtyneet entistä vaikeampaan ”leviämisvaiheeseen”.
Toiminnassamme olemme nyt tilanteessa, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki toiminta on pysähdyksissä. Keskeinen toimitilamme Monitoimitalo on suljettu ja tilaisuudet peruttu. Toivoa valoisammasta tulevaisuudesta antaa kuitenkin tieto, että rokote on valmistumassa ja vuodenvaihteen jälkeen olemme jonojen alkupäässä saamassa roketesuojauksen.
Olemme vaikeasta tilanteesta huolimatta voineet pitää sääntömääräiset kokouksemme. Vain muutama päivä ennen väkimääriä ja liikkumista koskevien lisärajoitusten voimaantuloa pidimme syyskokouksen, jossa päätimme ensi vuoden toiminnan suuntaviivoista. Olimme varsin yksimielisiä siitä, että pääosin tälle vuodelle suunnitellut, mutta peruuntuneet toiminnot ja tapahtumat toteutetaan vuonna 2021. Pääosin jatkamme samalla kokoonpanolla samoin toimijoin. Kaikki tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että tilanne normalisoituu.
Eläkeläisten elinoloja koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti noussut esille kaksi ongelmaa: niukka toimeentulo ja yksinäisyys. Etenkin yksinäisyyteen liittyvät ongelmat ovat tutkimusten mukaan korostuneet ja lisääntyneet tapaamis- ja liikkumisrajoitusten myötä. Sosiaaliset tarpeet ja psyykkinen jaksaminen voivat nostattaa uusia ongelmia, vaikka koronatilanteesta selvittäisiinkin.
Näissä olosuhteissa kaikinpuolisen jaksamisen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyksiä sukulaisiin, ystäviin ja tuttuihin. Yhdistyksemme johtokunta kokoontuu seuraavan kerran niin pian kuin koronatilanne sen sallii. Voit ottaa yhteyttä myös kaikkiin meihin joiden nimet ja yhteystiedot löytyvät tiedotteistamme. Voisit samalla esittää toivomuksia, minkälaista toimintaa itse haluaisit meidän järjestävän, kun olosuhteet jälleen normalisoituvat.
Kaikenpuolista jaksamista, Rauhallista Joulua ja vähintään nykyistä vuotta Parempaa Uutta Vuotta!
20.12.2020
Toivoo Antero Krekola
puheenjohtja
SIIRRY ALKUUN
TILANNE JATKUU – VAI JATKUUKO? 1.9.2020
Suomen koronatilanne on syksyn lähestyessä muuttunut epäsuotuisaan suuntaan. Tilanne on kuitenkin muihin maihin nähden kohtuullisen hyvä. Kaikille tutut yhteiset ohjeet edellyttävät, että yhteisiin tapaamisiin tullaan terveinä, huolehditaan käsihygieniasta ja pidetään riittävät turvavälit. Myös maskien käyttöä liikennevälineissä ja ahtaissa tilanteissa on suositeltu.
Uusin lupaava innovaatio on koronavilkku. Lähes kaikki, joilla on alle 5 vuoden ikäinen älypuhelin, voivat ladata puhelimeensa sovelluksen, jolla voidaan selvittää ja jäljittää koronavirusta. Jos lataaminen ei itselle onnistu, eikä osaavaa lähipiiriä ole, yhdistyksemmekin varmaan auttaa.
Mennyt kesä on ollut hiljainen ja erilainen. Toimintamme ei kuitenkaan kokonaan hiipunut. Olemme perinteiseen tapaan kokoontuneen pienellä joukolla Hanikassa joka toinen keskiviikko, jumpattu, laulettu, keskusteltu ja syöty herkullisen kuumia makkaroita. Kesälauantaisin on pieni joukko kokoontunut asukaspuistoon laulamaan ja onpa joku urhea käynyt Treeniksen perjantaivuoroillakin karaokea laulamassa. Yhteiskuntakerholaiset ovat sähköpostin välityksellä pohtineet salaliittoteorioita ym. ihmeellisiä maailman asioita.
Miten sitten jatkamme epävarmassa lähitulevaisuudessa. Johtokunta kokoontui 31.8 ja linjasi tulevaa toimintaa siten, että suosituksia ja yleisiä ohjeita noudattaen jatkamme toimintaamme entiseen tapaan. Maanantaina 7.9. kokoontuu syksyn ensimmäinen maanantaikerho, jossa voimme ehkä laajemmallakin porukalla pohtia tulevaisuuttamme. Suurin osa muistakin kerhoistamme jatkaa myös entiseen tapaan ja varmaan kerhoissa pohditaan tarkemmin, miten kehittyvään koronatilanteeseen suhtaudutaan.
Me kaikki omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseemme liittyen teemme omat ratkaisumme toimintaan osallistumisesta. Toiset ovat perustelluista syistä varovaisempia ja karttavat yhteisiä kokoontumisia erityisesti sisätiloissa. Kunnioitamme ja ymmärrämme kaikkien ratkaisuja. Haluamme kuitenkin tarjota mahdollisuuden toimintaan osallistumiselle kaikille halukkaille ja etenkin niille, joille puolipakolliset karanteeniajat ovat olleet raskaita ja yksinäisyyden yleistä ongelmallisuutta korostavia.
Joka tapauksessa luotamme siihen, että elämä jatkuu. Siis jatkamme mekin toimintaamme niissä puitteissa kun se on mahdollista ja turvallista.
1.9.2020 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
KORONATILANNE VAKIINTUMASSA, UUSIA OHJEITA VAADITAAN 17.6.2021
Koronavirusepidemian kasvu on pysähtynyt rajoitustoimien ja hygieniakäyttäytymisen selvän parantumisen kautta. On kuitenkin edelleen vakava uhka sen kiihtymisestä uudelleen. Näin arvioi eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry tilannetta. Järjestö vaatii valtiovallalta selkeitä ohjeita, jotka kannustavat ikääntyneitä terveyttä edistävään liikkumiseen. EETUN mukaan karanteeniohjeet on otettu liian kirjaimellisesti.
Nyt, 18.5. myös Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat uudelleen arvioineet tilannetta ja höllentäneet virallisesti yli 70 -vuotiaille annettuja toimintaohjeita. Esimerkiksi pihalla tai muualla ulkona pidettäviin perhetapahtumiin voi osallistua kunhan etäisyyksistä huolehditaan. Erityisesti korostetaan käsihygieniasta huolehtimista ja riittäviä turvavälejä.
Oma yhdistyksemme ehti pitää kevätkokouksensa viime hetkellä 16.3. Ensimmäisistä kokoontumiskielloista päätettiin jo muutamaa päivää aikaisemmin mutta tuolloin ei vielä täysin ymmärretty tilanteen vakavuutta. Kevätkokouksen yhteydessä päätimme sitten keskeyttää kerhotoiminnan ja muut kokoontumiset kokonaan toistaiseksi.
Tilanne on tällä hetkellä vakiintunut. Mikäli tilanne ei muutu pahempaan suuntaan, seuraava yhteiseksi merkitty kokoontuminen on keskiviikkona 17.6 Hanikassa, jossa perinteisesti olemme kokoontuneet kesäisin erilaisten yhdessäolomuotojen merkeissä kahden viikon välein. Kesäpaikkana se on tilanteeseen sopiva, koska sieltä löytyy tilaa erilaisiin harrastuksiin makkaran paistosta alkaen. Todennäköisesti normaali toiminta käynnistyy sitten syyskuun alussa. Näistä asioista sovimme tarkemmin johtokunnassa kesän kuluessa epidemiatilanteen ja olosuhteet huomioon ottaen.
Eläkeläisyhdistyksenä olemme monen muun tarkoituksen ohella yhdessäoloyhteisö. Liikkumisrajoitukset ja kotiin eristäytyminen ovat jo nyt tutkimusten mukaan aiheuttaneet erilaisia, mm. terveydellisiä ongelmia. Siksi on tärkeää, että emme jää yksin. Siksi on tärkeää, että liikkumis- ja yhdessäolomahdollisuuksia lisätään.
Puhelin on ollut nyt tärkeä yhteydenpitoväline. Yhteiskunnallinen kerho on pitänyt yhteyttä keskenään sähköpostitse ja mielenkiintoisia ja provosoiviakin asioita on nostettu esille. Elmuskassakin muutama urhea laulun lyömä on ihan oikeastikin tapaillut turvallisin etäisyyksin. Kerhot ovat luonnollisia soluja yhdistyksemme sisällä. Niiden kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia olisi nyt hyvä aika pohtia.
Kotisivuillemme Hopeahapsiin on luotu uusi foorumi ”Jäsenasiaa” myös tällaisille pohdinnoille. Kuka ehtii ensimmäisenä? Kotisivuiltamme löytyy myös hyödyllisiä linkkejä mm. keskusjärjestömme ja aluejärjestön sivuille.
19.5.2020
Hyvän kesän toivotuksin ja terveisin
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
POIKKEUSTILA 21.3.2020
Elämme tällä hetkellä yhteiskunnallista tilannetta, jota kutsutaan poikkeustilaksi. Sotien jälkeen tämä on ensimmäinen kerta, jossa valtiovalta on joutunut turvautumaan näin järeisiin keinoihin kansan turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi. Perinteisiä yksilön perusvapauteen liittyviä asioita rajoitetaan ja viranomaisilla on oikeudet puuttua ihmisten arkielämään erilaisin pakko- ym. keinoin salaperäisen ja uhkaavan koronapandemian pahimpien seurausten välttämiseksi.
Vielä viikko sitten tilannetta ei osattu ottaa oikein tosissaan, vaikka jo tiedettiin Kiinan tilanteesta ja mahdollisista uhkakuvista. Tämän viikon maanantaina 16.3. ehdimme viime tipassa vielä pitää yhdistyksemme sääntömääräisen kevätkokouksen Monitoimitalolla, nyt 21.3. se ei enää olisi mahdollista. Valtiovalta ja tiedotusvälineet ovat toimineet tehokkaasti ja kaikkien tietoisuuteen on välittynyt mitä saa ja mitä ei saa tehdä.
Pidetyn kevätkokouksen tärkein päätös oli tietenkin kaikenlaisen kokoontumista edellyttävän toiminnan jäihin paneminen. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki kevätkaudelle suunnitellut ja sovitut tapahtumat, juhlat ja kerhot maanantaikerhosta lähtien perutaan toistaiseksi. Tilannetta tietenkin arvioidaan koko ajan mutta todennäköisintä on, että normaalitoimintaan palataan vasta syksyllä, toivottavasti kuitenkin syksyllä 2020. Vielä kokouksessa keskusteltiin pienten alle 10 hengen kerhojen toiminnan jatkamisesta, jos näin sovitaan. Tilanne on kuitenkin tuon ajankohdan jälkeen selkiytynyt ja kiristynyt emmekä tietenkään enää voi suositella ainakaan tässä vaiheessa minkäänlaisia kokoontumisia, varsinkin kun valtaosa meistä kuuluu tähän paljon julkisuutta saaneeseen 70+ -kriisiryhmään.
Kerhotoiminta ja yhteiset tapaamiset ovat aina olleet yhdistyksemme toiminnan keskiössä. Yksinäisyys on yleisesti tutkittu ja tunnettu ongelma monien ikäihmisten keskuudessa. Kerhoissa ja muissa tapaamisissa tavataan tuttavia, tutustutaan uusiin ja koetaan yhteisöllisyyttä. Tämä tärkeä elämisen tapa on nyt jäämässä ainakin vähäksi aikaa katkolle. Onneksi yhteydenpitoa voidaan hoitaa myös muilla tavoin. Osa meistä pyörii sosiaalisessa mediassa, facebookissa ja vastaavissa, kaikilla on ainakin perinteinen puhelin. Nyt näille välineille on todellista käyttöä.
Pidetään yhteyttä!
Antero Krekola 21.3.2020
SIIRRY ALKUUN
MENETYS 26.1.2020
Olemme eläkeläisjärjestö. Tiedämme, että elämänkaaren tässä vaiheessa kuolema on aikaisempaa ajankohtaisempi ja enemmän tai vähemmän luonnollinen asia. Aina se kuitenkin koskettaa. Joskus se koskettaa normaalia enemmän.
Pitkäaikainen jäsenemme ja ystävämme Kristina Puukko menehtyi 29.12.2019 vaikean sairauden uuvuttamana. Kristina toimi käytännössä lähes koko 2010-luvun yhdistyksemme taloudenhoitajana, osaavana, auttavana ja tarvittaessa myös tiukkana kirstunvartijana. Kaikki yhdistystoimintaa tuntevat tietävät, että taloudenhoitajan rooli on yhdistystoiminnan käytännön pyörityksen kannalta keskeinen. Kristina toimi myös Soukan kerhon vetäjänä ja keskeisenä toimijana Hanikan kesätoiminnassa. Hänen asiantuntemuksensa, auttamishaluisuutensa sekä sosiaalisuutensa oli yleisesti tunnettua. Kristina oli osaamisensa takia varsinainen aarre yhdistystoiminnassa. Me yhdistyksen jäsenet pääsimme vuosien ajan osallisiksi hänen lämpimästä ystävyydestään.
Surun keskelläkin nousee jälleen esille se kuinka tärkeää on myös yhdistystoiminnassa varautua tilanteisiin, joissa avainhenkilöt joutuvat syystä tai toisesta väistymään tehtävistään. Jonkinlaisen toimivan sijais-, tuuraaja- tai seuraajajärjestelmän kehittäminen olisi tällaisissa tilanteissa hyödyllistä. Jäämme kaipaamaan Kristinaa. Kristina oli hyvä ihminen.
26.1.2020 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
UUSI TOIMINTAVUOSI KÄYNNISTYMÄSSÄ 29.12.2019
Olemme siirtymässä 2020-luvulle. Uudet päättäjät ja uudet haasteet odottavat meitäkin. Sodat ja konfliktit jatkuvat ympäri maailmaa. Valtavia metsäpaloja ympäri maailmaa, ilmastomuutos on todellisuutta. Itsepäisimmätkin alkavat pian tajuta ettei näin voi kauan jatkua. Jotain pitäisi tehdä mutta mitä, siitä on erilaisia käsityksiä.
On toki paljon myönteistäkin. Uusi hallitus on ainakin lupauksissaan antamassa toivoa. Pieniä eläkkeitä aiotaan nostaa, hoitajamitoituksia parantaa ja muutenkin ikäihmisten elinolosuhteita kohentaa. Näihin kaikkiin ikäihmisten yleisiin elämisen ehtoihin pyrimme edelleenkin vaikuttamaan myös eläkeyhdistyksenä.
Arkisessa yhdistyselämässämme kerhotoiminta ja ihmisten tapaaminen näissä yhteyksissä on kuitenkin keskeisintä. Kulunutta vuotta voidaankin pitää tässä suhteessa lähihistorian vilkkaimpana. Musiikkikerho Elmuska on ollut vuoden 2019 aikana keskeisesti mukana yli kolmessakymmenessä tapahtumassa. Kerho- ja harrastustoiminnan vuoden kohokohtana voidaan pitää Eläkeläiset ry:n valtakunnallista 60-vuotisjuhlaa Helsingin Kulttuuritalolla. Tilaisuudessa oma yhdistyksemme esiintyi senioritanssin, tanssimusiikin ja lausunnan merkeissä.
Käynnistyvän vuoden keskeinen tapahtuma on myös yhteistoiminnan ja hallinnon tiivistäminen Viherlaakson – Karakallion Eläkeläiset ry:n kanssa. Kerhotoiminta Viherlaakson alueella jatkuu entiseen tapaan, hallinnot yhdistetään. Toivomme, että yhdistyminen rikastaa kummankin yhdistyksen toimintaa ja toivotamme kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistettyyn toimintaan.
Käynnistimme n. vuosi sitten uusien jäsenten tutustumis- ja perehdyttämistilaisuuskäytännön jota jatkamme heti vuoden alussa. Haluamme näin kartoittaa uusien jäsenten toiveita ja odotuksia toimintamme suhteen. Näin toivomme saavamme myös hiljaisempienkin äänet ja mietteet kuuluviin ja samalla tutustumme toisiimme.
Kaikkea hyvää elämää ja rikasta toimintavuotta toivottaen
Antero Krekola
29.12.2019
SIIRRY ALKUUN
Matinkylään ikäihmisille tarkoitettu Elä ja Asu -seniorikeskus
Yhdistyksemme on jo vuosien ajan johdonmukaisesti ajanut Matinkylään ikäihmisille tarkoitettua Elä ja Asu -seniorikeskusta. Vastaavanlaiset palvelukeskukset ovat jo Kauklahdessa ja Leppävaarassa. Kaupunki on ohjelmissaan aikoinaan hyväksynyt keskusten rakentamisen kaikkiin viiteen Espoon kaupunkikeskukseen.
Suunnitelmat ovat olleet olemassa myös Matinkylää varten ja tonttikin varattu ja kaavoitettu Kalapuistoon Iso Omenan eteläpuolelle. Sote -hanke kuitenkin sotki suunnitelmat. Nyt on tilanne muuttumassa ja toteuttamisnäkymät myönteisempiä.
Oheisena Espoon Eläkeläisten Keskusliiton tuore kannanotto asiasta.
KEVÄTKOKOUKSEMME KANNANOTTO: 25.3.2019
Yhdistyksemme yksi keskeisistä tavoitteista on toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavana. Tällä palstalla on jo useaan kertaan käsitelty ajankohtaisia eläkeasioita erityisesti pienten eläkkeiden näkökulmasta.
Olemme olleet mukana tukemassa eläkkeiden taitettua indeksiä koskevia kansalaisaloitteita. Pekka Kallioniemen pohjustamana olemme syventäneet tietoamme eläkeasioista myös kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. Pekan eläkeasioita koskevat kannanotot ovat herättäneet julkisuudessa jo yleisempääkin keskustelua, joten aihe on näin vaalien alla tärkeä.
Kevätkokouksemme yhteydessä 18.3 hyväksyimme yksimielisesti kannanoton, jossa esitetään suunta, johon eläkeasioissa mielestämme pitäisi pyrkiä.
Antero Krekola
TÄSSÄ KEVÄTKOKOUKSEMME KANNANOTTO: 25.3.2019
”Eläkerahastojen varat nykyisten ja tulevien eläkeläisten käyttöön
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry teki kevätkokouksessaan esityksen pieni- ja keskituloisten eläkeläisten olojen kohentamiseksi.
Kannanottoa on valmisteltu viime kesästä lähtien yhdistyksen yhteiskuntakerhossa ja sen perusteluita on käsitelty maanantaisissa tapaamisissa. Keskusteluissa on todettu, että eläkkeelle siirtyneet suuret ikäluokat ovat kartuttaneet työaikanaan valtaisat työeläkerahastot.
Samanaikaisesti satoja tuhansia eläkeläisiä kituuttaa toimeentuloon riittämättömällä eläkkeellä. Eläkeläisiä ärsyttää erityisesti se, että eläkeläisten köyhyyskierteen korjaamisen sijaan on syntynyt vastakkainasettelu eri ikäluokkien välille.
Nykyiset työeläkelait johtavat tilanteen pahenemiseen mm. siitä syystä, että pätkätyöt ja alipalkatut työsuhteet lisääntyvät. Yhä enemmän on työntekijöitä, jotka tarvitsevat elääkseen palkan lisäksi toimeentulotukea. Tästä seuraa väistämättä, että toimeentulotuen varassa elävien eläkeläisten määrä kasvaa tulevaisuudessa.
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:ssä olemme tulleet siihen tulokseen, että eläkerahastojen kasvattamisen sijaan rahastojen varoja olisi käytettävä sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten hyväksi. Mielestämme kaikki ovat ansainneet ja tulevat ansaitsemaan työelämänsä aikana toimeentuloon riittävän työeläkkeen. Tämän lisäksi lakisääteisten työeläkevakuutusten tulisi turvata elintason kohtuullisesti säilyttävä eläke. Minimieläkkeen tulisi olla vähintään EU:n köyhyysraja eli 1229 €/kk.
Kohtuullisesti elintason säilyttävä eläke koostuisi vähimmäiseläkkeestä ja sen päälle tulevasta eläkekertymästä. Kertymä-% määritettäisiin niin, että pitkän ajan kuluessa työeläkemaksut riittävät maksettaviin eläkkeisiin. Tämä periaate johtaa siihen, että eläkejärjestelmässä tarvittava jousto painottuisi suurituloisiin. Köyhyysongelma saataisiin näin ratkaistuksi.
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n kevätkokous
Pekka Kallioniemi, kokouksen puheenjohtaja
Pirjo Mitjonen, kokouksen sihteeri
25.3.2019″
SIIRRY ALKUUN
VAALIVUOSI 2019
Uusi kalenteri- ja toimintavuosi on jälleen käynnistynyt. Alamme hiljalleen tottua uusiin tilaratkaisuihin ja viikon aikataulurutiineihin. Monitoimitalo eli ”Monari” on osoittautunut toimivaksi tilaksi myös meidän tarpeisiimme. Jatkamme toimintaamme näissä puitteissa pääosin entisin voimin.
Syyskokouksen henkilövalinnat ja yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme.
Vuosi 2019 on myös eduskuntavaalivuosi. Se merkitsee paljon keskusteluja, ehdotuksia ja lupauksia myös ikäihmisten elinolosuhteisiin liittyen. Onhan meitä eläkeläisiä karkeasti neljännes väestöstä. Nyt on siis muutama kuukausi aikaa vaikuttaa. Hyviä kysymyksiä erilaisiin vaali-, tori- ym. tapahtumiin ja tapaamisiin löytyy omasta takaa, kun tutustuu YHKE:ssä eli yhteiskuntakerhossamme käsiteltyyn, Pekka Kallioniemen valmistelemaan eläkeläisten elinoloja käsittelevään vaatimuspakettiin. Sieltä löytyy hyviä vaatimuksia ja kysymyksiä, joihin suhtautumisia kannattaa ehdokkailta tivata. Tämäkin esitys löytyy kotisivuiltamme ja tarvittaessa myös kopioituna.
Vaaleja tulee ja menee. Oma toimintamme on kuitenkin pysyvää ja arjessa kaiken keskiössä. Sitä rikastuttivat viime vuoden puolella kaksi uutta kerhoa: ilmaisukerho ”Ilmis” ja Senioritanssikerho. Molemmat kerhot ovat lähteneet mukavasti liikkeelle ja esiintymisiäkin on jo ollut. Uusiakin kerhoja perustetaan, jos tarvetta ilmenee ja vetäjiä löytyy.
Mitä yhdistykseltämme ja sen toiminnalta sitten odotetaan? Tätä aiomme ryhtyä selvittämään aiempaa selkeämmin ja järjestelmällisemmin. Tulemme lähiaikoina kutsumaan kaikki muutaman kuukauden sisällä yhdistykseemme liittyneet uudet jäsenet pienimuotoiseen tutustumistilaisuuteen, jossa oman toimintamme esittelyn ohella kartoitamme uusien jäsenten toiveita ja odotuksia toimintamme suhteen. Näin toivomme saavamme myös hiljaisempien äänet ja mietteet kuuluviin ja samalla tietenkin tutustumme toisiimme.
Kaikkea hyvää elämälle ja rikasta toimintavuotta toivottaen
Antero Krekola puheenjohtaja
SIIRRY ALKUUN
ELÄKEASIAA 12.11.2018
Yhdistyksemme keskeisenä tavoitteena on pyrkiä turvaamaan eläkeläisille ja ikäihmisille hyvinvoinnin aineelliset, henkiset ja sosiaaliset edellytykset sekä mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Keskeinen edellytys on riittävä toimeentulo.
Olimme muutama vuosi sitten mukana kansalaisaloitteessa, jonka tavoitteena oli työeläkkeiden taitetun indeksin palauttaminen ansiotuloindeksiksi. Vuoteen 1977 asti työeläkkeet perustuivat 100 %:sti ansiotuloindeksiin. Vuodesta 1977 vuoteen 1996 taitettu indeksi oli 50 % ansiotuloindeksiä ja 50 % elinkustannusindeksiä. Vuodesta 1966 lähtien taitettu indeksi on ollut 20 % ansiotuloindeksiä ja 80 % elinkustannusindeksiä. Käytännössä ansiotuloindeksistä luopuminen on merkinnyt eläkkeiden jatkuvaa pienenemistä suhteessa ansiotuloihin ja näin myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymistä työssä käyvän väestön ja eläkeläisten välillä.
Eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta v. 2017 ja hylkäsi sen yksimielisesti. Keskeisenä perusteena oli se, että aloitteen mukainen korjaus olisi hyödyttänyt eniten suurituloisia eläkkeen saajia. Myös uudistuksen taloudellisista vaikutuksista oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä.
Nyt on vaalien lähestyessä kuitenkin laadittu uusi kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamiseksi. Aloitteen käynnistäjänä on Suomen Senioriliike ja sen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joka oli myös edellisen kansalaisaloitteen puuhamiehiä. Uudessa kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että työeläkkeisiin palautetaan puoliväli-indeksi kymmeneksi vuodeksi. Saatujen kokemusten valossa uudistuksen vaikutukset, hyödyt ja haitat sitten arvioidaan. Jos kansalaisaloite hyväksytään eduskunnassa, se merkitsisi paluuta kauteen 1977-1996, joka on koettu oikeudenmukaisempana ja vähemmän eriarvoistavana kuin nykytilanne.
Myös yhdistyksemme piirissä, erityisesti yhteiskunnallisessa kerhossa on aihetta käsitelty. Yhdistyksemme jäsen Pekka Kallioniemi on perehtynyt asiaan ansiokkaasti ja hahmotellut meille omaa esitystä taitetusta indeksistä. Käsittelemme aihetta lähiaikoina laajemmin.
Kansalaisaloitteen puuhamiehenä jälleen toimiva Kimmo Kiljunen on lupautunut tulemaan maanantaikerhoomme 14.1.2019 avaamaan aloitteen sisältöä ja tavoitteita. Hän vieraili torstaikerhossamme myös edellisen kansalaisaloitteen nimien keräämisen yhteydessä.
Kaikki esitykset ja toimenpiteet nykyisen eläketilanteen parantamiseksi ovat tervetulleita. Vaalien lähestyessä on syytä nostaa eläkeläisten toimeentuloasiat mahdollisimman laajasti esille.
Matinkylässä 12.11.2018
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
SYYSKAUDEN TOIMINNAT KÄYNNISTYMÄSSÄ 30.8.2018
Olemme jälleen käynnistämässä syyskauttamme. Suuri osa jäsenistöstämme on edelleen sähköisen viestinnän ulkopuolella. Haluamme palvella tätä osaa jäsenistöstämme kaksi kertaa vuodessa ilmestyvällä perinteisellä jäsenkirjeellä. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön nykykännykköjen mahdollistamat tekstiviestit.
Toivottavasti syksyn monipuolisesta kerhotoiminnasta löytyy kaikille mielekästä ja kiinnostavaa tekemistä ja yhdessäoloa. Uutena kerhona on tämän vuoden aikana käynnistynyt Ilmaisukerho, joka on heti rohkeasti esiintymässä kaikille espoolaisille eläkeläisille tarkoitetussa Sykettä Syksyyn -tapahtumassa 14.10. Espoon Kulttuurikeskuksessa. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa jos harrastajia löytyy.
Olemme toki olleet aktiivisia kuuman kesänkin aikana. Hanikan kesäpaikassa on kokoonnuttu joka toinen tiistai, petannkkia ja mölkkyä on pelattu ja sauvakävelty. Elmuskassa on laulu kaikunut koko kesän.
Kaikille meille yhteinen tapaamisfoorumi, jokaviikkoinen torstaikerho on tilaratkaisujen myötä muuttumassa maanantaikerhoksi. Tulemme syksystä alkaen kokoontumaan Matinkylän Monitoimitalolla maanantaisin klo 12.00 alkaen.
Siellä on hyvä mahdollisuus ideoida uusia toimintamuotoja. Erityisesti uudet jäsenet ovat sinne sydämellisesti tervetulleita. Kerhojen toiminnasta ja yhdyshenkilöistä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa kotisivuiltamme.
Yksi keskeinen toimintamuotomme on edelleen ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen niin kunta- kuin valtiotasollakin. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus (SOTE) on varsin sekavassa vaiheessa. Suuria muutoksia on joka tapauksessa odotettavissa ja on tärkeää, että seuraamme valppaasti ja tarvittaessa reagoimme siihen, mitä elinehtojemme suhteen suunnitellaan.
30.8.2018 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
PUHEENJOHTAJAMME KESÄTERVEISET Kesäkuu 2018
Kuiva ja kuuma kesä on alkuvaiheissaan. Muutamia havaintoja ja huomioita kevätkaudestamme ja toiminnastamme.
Yleisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueella olemme jälleen esittäneet Espoon kaupungille perinteisiä ja toistaiseksi toteutumattomia aloitteita mm. eläkeläisalennuksista julkisen liikenteen maksuihin, rollaattorilla liikkuvien rinnastamisesta lastenvaunujen kanssa liikkuviin, Elä ja Asu -seniorikeskuksen rakentamisen kiirehtimistä, Rantaraitin jatkamisesta jne.
Suur-Matinkylän terveysasematilanne on kesän aikana muotoutumassa uusiksi. Matinkylän ja Olarin terveysasemat ovat siirtymässä kaupungin omana toimintana Ison Omenan Palvelutorille pidennettyine vastaanottoaikoineen. Mehiläisen ostopalveluterveysasema siirtyy uusiin tiloihin ja alkaa hoitaa Suurpellon ja Henttaan asukkaita. Vanhasta (!) terveysasemasta on tehty jo purkupäätös ja vastaanottotoiminta on suunnitelmien mukaan loppumassa siellä vuoden lopussa.
Emme kannata suhteellisen hyväkuntoisen ja nuoren upean rakennuksen purkamista ja olemmekin esittäneet, että Matinkylän terveysasema säilytettäisiin, peruskorjattaisiin ja sitä ryhdyttäisiin kehittämään geriatriseen perusosaamiseen perustuvana ikäihmisten terveysasemana.
Toisena uutena aloitteena olemme myös esittäneet, että selvitettäisiin yhteistyömahdollisuuksia oppilaitosten kanssa ikäihmisten digiosaamisen lisäämiseksi. Eri ikäpolvien kohtaamiset tuottaisivat myös hyödyllisiä, ikäpolvien keskinäistä ymmärrystä lisääviä vaikutuksia.
Toinen tärkeä ja suurta osaa jäsenistöämme koskeva osa-alue toiminnassamme on kerhotoiminta. Vanha ostari on ensi talven aikana menossa purkuun ja olemmekin jo harjoitelleet viihtymistä uusissa Monitoimitalon eli Monarin tiloissa. Vuorojärjestelmän takia suurin kerhomme torstaikerho muuttuu syksystä alkaen maanantaikerhoksi. Myös muut ostarissa toimineet kerhot siirtyvät syksyn aikana uusiin tiloihin.
Hienoa on myös se, että syksyllä aloittaa toimintansa aivan uusi kerho: Ilmaisukerho. Kerho toimii samoilla matalan kynnyksen periaatteella kuten musiikkikerho Elmuskakin. Osaamista tärkeämpää on innostus ja kiinnostus harrastusalueeseen.
Kesälläkin toiminta pyörii. Elmuskassa lauletaan karaokea joka perjantai, Hanikassa paistetaan makkaroita ja harrastetaan tervettä ulkona oloa, Sepettorpan puistossa pelataan mölkkyä ja petankkia. Seuraa kotisivujamme Hopeahapsia. Sieltä näet tarkemmat tiedot.
Tutkimusten mukaan ikäihmisten suurimpia ongelmia ovat taloudellisten huolien ohella yksinäisyyden tunteet ja kokemukset. Toivoisin, että tähänkin ongelmaan voitaisiin yhdistyksessämme jotenkin vaikuttaa jokaisen omilla ehdoilla ja jokaisen yksityisyyttä kunnioittaen. Hyvää kesää! Soitellaan tai sometetaan!
Kesäkuu 2018
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
TOIMINTA JATKUU 6.12.2016
Vuosi on jälleen vaihtumassa mutta toiminnat jatkuvat pääosin entiseen malliin. Henkilövaihdokset, toiminnan muutokset ja tulevan kevään yksityiskohtaiset tiedot löytyvät tiedotteistamme ja tietenkin päivitettyinä kotisivuiltamme. Toivottavasti kaikille löytyy mielekästä toimintaa monipuolisesta kerhovalikoimastamme. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa.
Ehkä näyttävin muutos on tärkeimmän kerhomme, torstaikerhon kokoontumispaikan vaihtuminen. Vanhan ostarin elinkaari alkaa olla lopuillaan ja sisäilmaongelmat sen verran hankalia, että olemme jo jonkin aikaa harjoitelleet kokoontumista Matinkylän Monitoimitalolla, tuttavallisesti Monarilla. Erityisesti uudet jäsenet ja tietenkin kaikki muutkin ovat sinne sydämellisesti tervetulleita.
Yksi keskeinen toimintamuotomme on ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen kaikilla tasoilla. Kaikki jäsenemme ovat varmaan tiedotusvälineissä seuranneet niitä kylmiä puhureita, joita vanhuspalvelujen yleisellä tasolla on tapahtumassa. Vain muutama vuosi sitten hyväksyttyä vanhuspalvelulakia on jo useilta osin vesitetty.
Henkilöstömitoituksia on tietoisesti heikennetty niin laitoshoidossa kuin tehostetussa palveluasumisessakin. Hallituksen säästöpäätökset ovat kipeimmin osuneet pienituloisiin olipa kyse vanhuspalveluista tai yleisistä veronkevennyksistä. Näissä asioissa kannattaa pitää ääntä ja vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin päättäjiin. Sote-uudistuksen kohtalo näyttää ainakin tässä vaiheessa entistä sekavammalta.
Kaikista ajankohtaisista puutteistaan ja ongelmista huolimatta kannatta kuitenkin muistaa, että Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa ja muutenkin ihan hyvä maa elää. Jotta se olisi hyvä myös tulevaisuudessa, sen puolesta on pidettävä ääntä. Se on yksi perustehtävistämme.
6.12.2016 Antero Krekola
HYVÄÄ 100-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄÄ SUOMELLE!
SIIRRY ALKUUN
SOTE EI SAA PYSÄYTTÄÄ SOSIAALI- JA
TERVEYSPALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ 15.3.2017
Espoon kaupunki on vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä pysäyttänyt tai hidastanut merkittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden investointihankkeita. Mm. Matinkylän Elä ja Asu seniorikeskus vedettiin investointikohteista pois. Myös pitkään suunniteltu Matinkylän terveysaseman peruskorjaus on pantu jäihin ja odottamaan uutta päätöksentekoa.
Hankkeiden jäädyttämisiä on perusteltu monenlaisin syin. On vedottu rahoitusvaihtoehtojen uudelleen arviointiin, palvelutarpeiden uudelleen priorisointeihin ja myös SOTEa koskevaan uusien hankkeiden käynnistämiseen liittyvään lainsäädäntöön.
Kaupungin päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä on ollut sekavaa ja poukkoilevaa. Kaupunki haluaa tässä tilanteessa panostaa, SOTE uudistukseen viitaten, mahdollisimman vähän näihin palveluihin. Hallinnollisiin, taloudellisiin ja palvelukiinteistöjen tulevaisuuden omistusteknisiin syihin sekä epäselvyyksiin vedoten uusia hankkeita ei käynnistetä ja palvelukiinteistöjen kunnon annetaan rapistua. Kasvavassa kaupungissa tämä merkitsee palvelutason heikkenemistä ja palvelutason laskua.
Espoon strategiaperustaan liittyvä ensimmäinen arvo on asukas- ja asiakaslähtöisyys. Meille eläkeläisille, sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkäyttäjille hallinnolliset rakenteet ja ylätason omistusjärjestelyt ovat toissijaisia ongelmia. Asukaslähtöisyyden ymmärrämme niin että palvelut ovat luotettavasti ja ennustettavasti saatavilla ja niihin pääsee ja että mielipiteitämme kuullaan ja arvostetaan.
Antero Krekola 15.3.2017
SIIRRY ALKUUN
RANTARAITILLA ALKAA TAPAHTUA? 18.3.2017
Matinkyläläiset ja erityisesti Matinkyläseura ovat vuosia yrittäneet vaikuttaa kaupunkiin, että se ryhtyisi toimenpiteisiin rantaraitin valmiiksi saattamiseksi Matinkylän osalta. Nuottaniemen läntisin osa on vuosia sitten kaavoitettu ja asianmukaisesti hyväksytty rantapuistoalueeksi ja odottaa vain rantaraitin toteuttamista. Jostain syystä kaupunki ei tällä alueella ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin rantaraitin toteuttamiseksi. Esteettömän liikkumisen ja erityisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta tilanne vaikuttaa oudolta. Muualla Matinkylän alueella rantapuistoalueita on hankittu kaupungille joko vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastusmenettelyllä.
Nyt kaupungin johto on kuitenkin antanut ymmärtää, että mtroyhteyden rakentumisen myötä eteläisen Espoon elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta myös rantaraitin loppuun saattaminen on tälläkin alueella tärkeää. Odotamme mielenkiinnolla konkretisoituvatko puheet teoiksi.
Toinen vielä ajankohtaisempi ongelma liittyy kuuluisan ensimmäisen naisarkkitehdin suunnittelemaan upeaan Villa Kolikari ( virallisesti Villa Koli ) huvilakiinteistöön. Kaupunki on aikoinaan kaavoittanut varsinaisen huvilan ja rannanvälisen alueen rantapuistoksi mutta vuokrannut puistoalueen huvilan nykyiselle omistajalle YIT rakennusliikkeelle. Vuokrasopimus on umpeutumassa v.2017 ja kaupunki on käynnistämässä alueen suunnittelua siten, että rantaraitti siirrettäisiin tältäkin kohdalta rantaviivaa myötäilemään.
Erityisesti ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten kannalta hanke on ensiarvoisen tärkeä ja tukee kaupungin yleisiä esteettömyyden edistämistavoitteita. Vaikea portaikko ja mäki ovat pitkään katkaisseet raitilla etenemisen rannan keskeisillä merinäköalapaikoilla.
Upea rantahuvila on siis yksityisessä omistuksessa ja ulkopuolistakin ihailua estävien aitojen takana. Matinkylässä onkin virinnyt keskustelua, olisiko mahdollisuuksia neuvotella nykyisen omistajan kanssa arvokiinteistön saamisesta laajempaan kansalaiskäyttöön. Kaupunki Matinkyläseuran ohella voisi tässä asiassa olla keskeinen toimija. Luovilla ennakkoluulottomilla ideoilla löytyisi varmaan ratkaisuja, jotka olisivat sekä matinkyläläisten ja muiden rantaraitin käyttäjien että kiinteistön nykyisen omistajan yhteisten etujen mukaisia.
Antero Krekola , Matinkyläseura ry:n hallituksen jäsen
18.3.2017
SIIRRY ALKUUN
MATINKYLÄN KEHITYSTÄ ON SYYTÄ VAALIA 8.3.2017
Suur-Matinkylä ( Matinkylä-Olari ynnä muut lähialueet ) on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Asukkaita tällä hetkellä n. 40 000. Nykyinen kerrostalovaltainen Matinkylä on syntynyt poliittisten ja maankäytöllisten kompromissien tuloksena 60 – 70 luvulla. Alun perin Matinkylän alueesta piti tulla Tapiolan läntinen lähiö. Paljon keskustelua herättäneen aluerakennussopimus järjestelmän myötä Matinkylän kartanon maat siirtyivät tuohon aikaan punapääomaa edustavan rakennusliike Hakan omistukseen. Näin syntyi kartanon pelloille nykyinen kerrostalo Matinkylä, joka ulkoiselta ilmeeltään monien ulkopuolisten toimesta leimattiin harmaaksi DDR –vaikutteiseksi betonilähiöksi.
Alkuaikojen huonosta maineestaan nykyinen Matinkylä on päässyt eroon ja asukkaat viihtyvät alueella. Olarin alue on alusta alkaen ollut paremmassa maineessa erityisesti moni-ilmeisyytensä puolesta. Nykyinen Matinkylän suuralue on sosiaalisesti ja väestörakenteeltaan monimuotoinen, erilaisuutta arvostava kaupunkikeskus jossa ihmiset viihtyvät ja jossa tapahtuu myös sisäistä muuttoliikettä. Metron ja Iso Omenan rakentumisen myötä alue on muuttumassa ja erilliset alueet yhdistymässä uuden keskuksen ympärille.
Alueen kehittäminen ja eteenpäin vieminen on nyt olennaista. Tärkeimpiä näkökulmia on kuusi:
1) Uuden, Iso Omenan ympäristöön kehittyvän palvelu- ja liikekeskuksen rakentuminen ei saa köyhdyttää vanhojen alueiden lähi- ja kaupallisia palveluja. Kaavoituksella sekä muin toimenpitein on varmistettava, että lähikaupat säilyvät alueilla.
2) Terveysasema on pikaisesti korjattava ja matinkyläläisten terveyspalvelut säilytettävä julkisena palvelutuotantona ja lähipalveluna.
3) Elä ja Asu seniorikeskus on palautettava kaupungin investointiohjelmaan ja suunnittelua ja toteuttamista on jatkettava alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
4) Mahdollinen SOTE-ratkaisu ei saa olla perusteena sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentämiselle tai investointikohteiden jäädyttämiselle. Harhaanjohtavan tiedon perusteella terveysasemaa vaihtaneille on annettava mahdollisuus peruuttaa siirtoilmoituksensa jos Matinkylän terveysaseman peruskorjaus viivästyy kohtuuttomasti.
5) Rantaraitin rakentaminen Matinkylän osalta (Villa Kolikari ja läntinen jo kaavoitettu mutta lunastamaton osuus) on hoidettava kuntoon.
6) Varhaiskasvatus- ja koulupalveluissa on varauduttava väestömäärän nopeaan kasvuun.
Matinkylässä 8.3.2017
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
DIGITALISAATIO – UHKA VAI MAHDOLLISUUS IKÄÄNTYNEILLE?
Meille ikäihmisille arkiset toiminnot ja jokapäiväisistä asioista selviytyminen muuttuvat yhä vaativammiksi: pankkiasioiden hoito verkkopankissa, erilaisten näppäimistöjen hallinta, kuten esimerkiksi VR:n lippuautomaatit ja jopa Intercity-junan digi-lukolla varustetun WC:n käyttö. Ennen kaikkea nykyisten puhelimien ja muiden mobiililaitteiden sekä tietokoneiden hallinta yleensäkin ovat esimerkkejä jokapäiväisistä haasteista joihin törmäillään päivittäin.
Suuri osa meistä ikääntyneistä hallitsee yksinkertaisimmat toiminnot, sähköpostin, laskujen maksamisen jne. Hämminkiä aiheuttavat usein tietokoneen häiriöt, joita ei itse hallitse. Kun sitten pyytää neuvoja ongelmatilanteisiin, on vaikea ymmärtää laajaa ja vaikeaa terminologiaa, mitä avun tarjoaja antaa.
Yhdistyksessämme tietotekniikan harrastaminen on kuitenkin melko yleistä. On tajuttu, että myös tietotekniikkaan liittyvät asiat on opittavissa korkeasta iätä huolimatta. On esimerkkejä siitä miten jotkut lähes 90-vuotiaat hoitavat raha-asiansa nettipankissa. Edellä sanottu ei tarkoita sitä, että kaikki iäkkäät ihmiset hallitsevat digi-maailman.
Tutkimustenkin mukaan erittäin suuri joukko on täysin ulkopuolella kaikista digitalisoiduista palveluista eli tilanne on erittäin epätasaarvoinen. Tarvitaan korvaat palvelut tälle väestönosalle. Nämä palvelut eivät välttämättä aina aiheuta suuria kustannuksia. Pari esimerkkiä. VR:n lippuautomaatin voi konduktööri korvata myymällä junalipun samaan hintaa kuin nettilipun ostajalle. Pankit voivat tinkiä suurista voitoistaan palkkaamalla virkailijoita, jotka tarjoavat palveluja ikäihmisille samaan hintaan kuin nettiä käyttäväville asiakkaille. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin.
Edellä esitettyyn viitaten olemme päättäneet nostaa asian laajempaan keskusteluun ja laatineet keskusjärjestöllemme seuraavan sisältöisen aloitteen:
ALOITE Eläkeläiset ry:lle
Esitämme, että Eläkeläiset ry:n kärkitavoitteisiin tulevissa vaaleissa lisätään seuraavaa: Arjen ympäristö ja selviytymisen kannalta elintärkeät toiminnat digitalisoituvat. Sinänsä välttämättömän ja monilta osin elämän laatua parantava kehitys on johtamassa myös kielteisiin ilmiöihin erityisesti ikääntyneen väestön ja erityisryhmien kannalta. Osaamiseen ja elämän hallintaan liittyvät mahdollisuudet hyödyntää nykyistä kehitystä ovat näiden väestöryhmien kannalta rajalliset. Eriarvoistumisen, käytännön arkielämästä selviytymisen uhkiin on varauduttava ja luotava sellaiset tuki- ja palvelujärjestelmät, joissa kaikkien selviytymis- ja hyvän elämän edellytykset taataan.
Esityksen perustelut: Tilastokeskuksen mukaan 65 – 74 vuotiaista neljäsosa ja 75 vuotta täyttäneistä kaksi kolmasosaa ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Niillekin, jotka välttävästi hallitsevat tietokoneen tai mobililaitteen käytön, pienet häiriöt tai järjestelmämuutokset aiheuttavat usein ylipääsemättömiä vaikeuksia. Kaikille välttämättömien pankki- ja terveyspalvelujen käyttö hankaloituu. Arjesta selviytyminen erityisesti yksinäisille ihmisille on entistä vaikeampaa. Esteettömyysvaatimukset liikkumisessa ja fyysisessä asumisessa ovat viime vuosina huomioitu hyvin. Digitalisaatio on erityisesti ikääntyneelle väestölle nouseva esteettömyyteen liittyvä uhkatekijä mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
SIIRRY ALKUUN
MATINKYLÄN ELÄ JA ASU -SENIORIHANKETTA EI SAA PYSÄYTTÄÄ 16.11.2016
Olemme huolestuneina seuranneet Espoon vuoden 2017 talousarvion valmistelua. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksestä on investointikohteiden joukosta pudotettu jo pitkälle suunniteltu Matinkylän Elä ja Asu –seniorikeskus. Espoon Eläkeläisten Keskusliiton syyskokouksessa vaikutimme siihen, että kokous hyväksyi yksimielisesti seuraavan sisältöisen kannanoton:
”Espoon kaupungin vanhuspalvelujen pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää pitkäaikaishoitoa ja palvelutaloasumista seniorikeskusmallin mukaisesti kaikkiin kaupunkikeskuksiin. Nämä Elä ja asu –seniorikeskukset, joista viimeisin on lähiaikoina valmistumassa Leppävaaraan, ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. Kauklahden ja Leppävaaran keskusten jälkeen seuraaviksi on suunniteltu toteutettavaksi Matinkylän seniorikeskus ja sen jälkeen vastaava palvelu Tapiolaan.
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 22.8.2016, hyväksyessään suunnitelman Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi 2016-2021, päättänyt, että Elä ja asu –keskusten rakentamista jatketaan kaikkiin kaupunkikeskuksiin.
Kaupunginjohtajan esityksessä vuoden 2017 talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi on kuitenkin yllättäen Matinkylän hanke määrärahoineen poistettu investointikohteista ja pudotettu selvityskohteeksi. Tämä siitäkin huolimatta, että hankkeen asemakaavalliset edellytykset ovat kunnossa ja suunnittelu on jo pitkälle edennyt.
Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry, johon kuuluu 15 espoolaista eläkeläisjärjestöä, kiinnitti syyskokouksessaan 16.11. asiaan huomiota ja päätti esittää kaupungin päättäville elimille, että Matinkylän Elä ja asu –seniorikeskus palautettaisiin investointikohteeksi valtuuston aiemmin tekemien päätösten mukaisesti ja hankkeeseen varattaisiin tarvittavat määrärahat vuoden 2016 talousarvion mukaisesti.
Espoossa ikääntyneen väestön osuus suhteessa muihin ikäluokkiin on kasvamassa. Pidämme tärkeänä, että kaupunki johdonmukaisesti kehittää vanhuspalvelujaan riippumatta siitä minkälaisessa hallinnollisessa kokonaisuudessa palveluja tulevaisuudessa tuotetaan”.
Espoossa 16.11.2016
Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry
Leena Tuohiniemi, puheenjohtaja
Antero Krekola, varapuheenjohtaja
SIIRRY ALKUUN
IKÄÄNTYNYT VÄESTÖ JA DIGITALISAATIO 10.10.2016
Ikääntyneen väestönosan keskeisimpiä palveluja ovat terveyspalvelut. Tästä syystä olemme eläkeläisyhdistyksenä kiinnostuneita miten palvelut toimivat, kuinka pitkään joudumme jonottamaan ja minkälaista palvelua saamme.
Espoossa toimii 11 julkisen perusterveydenhuollon piiriin kuuluvaa terveysasemaa. Kaksi näistä on ulkoistettu ostopalveluina viime aikoina julkisuutta saaneelle Mehiläinen -konsernille ja sen Oma Lääkärisi terveysasemille.
Yhdistyksemme jäsen asioi syyskuun lopulla vasta avatulla Iso Omenan Oma Lääkärisi terveysasemalla ja pyysi jossakin vaiheessa laboratoriokokeen tuloksia paperisena mukaansa. Pyynnöstä huolimatta hänelle ei näitä annettu vaan viitattiin pankkitunnuksia edellyttäviin nopeasti kehittyneeseen www.kanta.fi järjestelmään.Selvitimme kaupungin terveysviranomaisilta asiaa. Meille kerrottiin, että terveysasemia on ohjeistettu paperin säästöön ja ohjaamaan asiakkaita sähköisten palvelujen käyttöön. Paperisten kopioiden ottamista ei ole kuitenkaan kielletty.
Ihmisten elämän piiri ja arkikäytännöt muuttuvat ja digitalisoituvat entistä hurjempaa vauhtia. Kehitys eriarvoistaa yhteiskuntaa uudella tavalla. Erityisesti ikääntyneellä väestönosalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tai edellytyksiä hallita uutta teknologiaa samalla tavalla kuin nuoremmilla.
Pidämme tärkeänä, että kaupunki riittävän selkeästi ohjeistaa kaikkia terveysasemia kaikkien asiakkaiden tasa-arvoisesta kohtelusta ja julkisesti kertoo , että myös tetokonetta tai mobiililaitteita omistamattomilla on samanlaiset oikeudet omiin terveystietoihinsa.
Antero Krekola
(Julkaistu Länsiväylä –lehdessä 29.-30.10.2016)
SYYSKAUDEN TOIMINNAT HYVÄSSÄ VAUHDISSA
Syksyn kerhotoiminta on taas käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa. Toivottavasti kaikille löytyy mielekästä toimintaa monipuolisesta kerhovalikoimastamme. Uusia kerhojakin voimme tarpeen vaatiessa perustaa.
Kaikille meille yhteinen tapaamisfoorumi on kuitenkin jokaviikkoinen torstaikerho. Siellä on hyvä mahdollisuus ideoida uusia toimintamuotoja. Erityisesti uudet jäsenet ovat sinne sydämellisesti tervetulleita. Kerhojen toiminnasta ja yhdyshenkilöistä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa kotisivuiltamme.
Yksi keskeinen toimintamuotomme on ikäihmisten elämisen ehtoihin vaikuttaminen niin kunta- kuin valtiotasollakin. Kaikki jäsenemme ovat varmaan tiedotusvälineissä seuranneet niitä kylmiä puhureita, joita vanhuspalvelujen yleisellä tasolla on tapahtumassa. Vain muutama vuosi sitten hyväksyttyä vanhuspalvelulakia ollaan monelta osin vesittämässä.
Henkilöstömitoituksia ollaan tietoisesti heikentämässä niin laitoshoidossa kuin tehostetussa palveluasumisessakin. Hallituksen säästöpäätökset osuvat kipeimmin pienituloisiin olipa kyse vanhuspalveluista tai yleisistä veronkevennyksistä. Näissä asioissa kannattaa pitää ääntä ja vaikuttaa kaikin mahdollisin keinoin päättäjiin. Monia kysymyksiä herättävän SOTE-uudistuksen takia nyt on keskustelun ja vaikuttamisen paikka.
Eläkeliittojen etujärjestö EETU ry on teettänyt tuoreen tutkimuksen ”Huomisen kynnyksellä 2016”. Sen mukaan kolme ikääntynyttä neljästä (75%) kokee tulleensa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Käytännössä yhtä monen mielestä (72%) yhteiskuntaamme sisältyy paljon ikään perustuvaa syrjintää.
Onneksi saman tutkimuksen mukaan ikääntynyt väestön osa on varsin tyytyväistä tämän hetkiseen elämäänsä suhteessa muihin väestöryhmiin. Uskon että rikkaalla ja monipuolisella toiminnallamme voimme ainakin tähän asiaan jotenkin vaikuttaa myönteisellä tavalla.
Espoossa 10.10.2016
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
MATINKYLÄLÄISTEN TERVEYSPALVELUT TAPIOLAAN? 17.2.2016
Espoon kaupunki on tiedottanut terveyspalvelujen uusista järjestelyistä vuoden 2016 elokuusta alkaen Ison Omenan palvelutorin ja metroliikenteen käynnistymiseen liittyen. Sen mukaan lähinnä olarilaisia ja Länsiväylän pohjoispuolen asukkaita palveleva Oma Lääkärisi – Puolarmetsän terveysasema on siirtymässä Ison Omenan uusiin tiloihin. Samoihin aikoihin eli vuoden 2017 aikana nykyinen Matinkylän terveysasema menee peruskorjaukseen ja sen henkilöstö siirretään Tapiolaan väistötiloihin.
Lähipalveluperiaatteella toiminut, pitkiä hoitosuhteita ylläpitävä ja viime vuosina myös hyvää asiakaspalautetta saanut terveysasema siis siirretään Tapiolaan ja Matinkylän alueelle tulee uusiin tiloihin terveysasema, jonka asiakaskunta koostuu pääosin olarilaisista. Matinkylä-Olarin alueella on muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna keskimääräistä enemmän ikääntynyttä väestöä. Heille terveyspalvelujen lähipalveluluonne ja esteettömyysasiat ovat erityisen tärkeitä. Suur-Matinkylän alueella asuu noin 38 000 asukasta, joista vajaa 20 000 nykyisen Matinkylän eli Länsiväylän eteläpuolisilla alueilla.
Mielestämme on kohtuutonta, että tältä väestönosalta viedään lähipalvelut pois toiseen kaupunkikeskukseen. Esitämmekin, että kaupunki tarkistaisi suunnitelmiaan siten, että nyt Puolarmetsän sairaalan yhteydessä toimiva terveysasema jatkaisi toimintaansa siihen saakka kunnes Matinkylän terveysaseman peruskorjaus on valmis ja sairaalan mahdolliset purkusuunnitelmat toteutettaisiin vasta sen jälkeen. Matinkylän nykyinen terveysaseman toiminta siirrettäisiin Ison Omenan tiloihin talon remontin ajaksi. Näin taattaisiin vakiintuneiden hoitosuhteiden jatkuvuus ja se, että Suur-Matinkylän alueella toimisi keskeytyksettä kaksi lähipalveluperiaatteella toimivaa terveysasemaa.
Käsityksemme mukaan järjestely ei ole kustannuskysymys. Myönteinen järjestelyjen uudelleenarviointi osoittaisi myös espoolaisten päättäjien asukasnäkökulman huomioimista sekä herkkyyttä kansalaismielipiteen kuulemiselle.
Antero Krekola Etelä-Espoon Eläkeläiset ry, puheenjohtaja
(Mielipide on julkaistu Länsiväylä –lehden Areena-palstalla 17.2.2016)
SIIRRY ALKUUN
ELÄKELÄISET MAKSUMIEHIKSI 5.1.2016
Elämme hämmentäviä aikoja. Keskusta-oikeistolainen uusi hallitus on pannut tuulemaan. Kestävyysvajetta – mitä sillä kulloinkin ymmärretäänkin – ja lamaa yritetään panna aisoihin näyttävin toimenpitein. Pääkohteena ja maksumiehenä näyttää olevan jälleen pienituloisin väestön osa ja erityisesti eläkeläiset. Hyvätuloisia kannustetaan lähinnä hyväntekeväisyyteen. Olemme siirtymässä hyvinvointiyhteiskunnasta hyväntekeväisyysyhteiskuntaan.
Onneksi kaikkein pahimmat eläkkeensaajien asumistukeen liittyvät leikkaukset saatiin ainakin osin estettyä mm. näyttävien mielenilmausten avulla.
Eläkeläisten aseman kurjistamisella alkaa olla jo 20 vuoden perinne. Vuoden 1996 alussa otettiin käyttöön työeläkkeitä koskeva taitettu indeksi. Käytännössä se on merkinnyt sitä että vuosittaisissa indeksitarkistuksissa eläkkeitä on korotettu vain 20 prosentin painoarvolla ansiotason kehityksestä. Pitempään työeläkkeellä olleet ovat havainneet tämän kuilun kasvun suhteessa palkkojen korotuksiin hyvin konkreettisesti. Olemme yhdistyksenä olleet mukana tämän epäkohdan poistamiseksi jo pitkään.
Seuraava suuri puhallus liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumaksuihin joita ollaan korottamassa roimasti. Uusiakin maksuja on kehitetty. Mm. sairaanhoitajan vastaanotolla käynnistä aletaan veloittaa 11,50 euroa käynniltä. Korotukset perustuvat hallituksen asiaa koskevaan asetukseen syksyltä 2015, joka siis antaa kunnille mahdollisuuden korottaa maksujaan, ei tietenkään pakota siihen. Espoossa asiaa käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa tammikuussa ja on selvää, että ainakin virkamiesjohto pitää maksimikorotuksia itsestäänselvyytenä.
Näihin yleisiin yhteiskuntapoliittisiin asioihin me tavalliset eläkeläiset voimme vaikuttaa vaalien ulkopuolisena aikana varsin vähän. Toki teemme ja vaikutamme niin paljon kuin voimme ja osaamme ja ylläpidämme kaikissa yhteyksissä keskustelua konkreettisista epäkohdista ja toiveistamme.
Meille arjen asiat ja ongelmat liittyvät päivittäiseen toimeentuloon ja kaikinpuolisen toimintakyvyn ylläpitoon. Niihin yhdistyksenä yritämme vastata mahdollisimman monipuolisella kerhotoiminnalla ja muilla yhteisöllisyyttä lisäävillä tapaamisilla. Näissä asioissa haluamme kuulla kaikkien jäsentemme toivomuksia. Meitä on lähes kaksisataa jäsentä ja joukossamme löytyy varmaan paljon luovuutta ja ideoita toimintamme kehittämiseksi. Nämä voimavarat haluamme yhteiseen käyttöön.
Viime aikoina olemme tietoisesti halunneet kehittää myös yksilöllistä tukea ja auttamista arjen käytännön ongelmissa. Meillä on joukossamme osaajia, jotka ovat sitoutuneet myös tällaiseen toimintaan.
Kannattaa siis seurata kotisivujamme, lukea tiedotteitamme ja tietenkin tulla mukaan monipuoliseen kerhotoimintaamme. Uusille jäsenille ensimmäinen askel on osallistua viikottaisiin torstaikerhon tapaamisiin Vanhan Ostarin kerhotiloissa.
5.1.2016
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
KAIKEN KESKELLÄKÖ YKSIN ? 20.3.2015
Tutkimusten mukaan eläkeläisväestön kaksi suurinta ongelmaa ovat eläkkeiden pienuus ja yksinäisyys. Toimeentulo-ongelmiin voimme vaikuttaa vain yleisellä tasolla, vaikkapa äänestämällä tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaita, jotka kantavat huolta eläkeläisten toimeentulosta. Yksinäisyydestä nouseviin ongelmiin voimme vaikuttaa omassa lähipiirissämme ja omassa yhdistystoiminnassamme.
Olemme viime aikoina yhdistyksemme johtokunnassa miettineet toimintamallia sellaisiin tilanteisiin, joissa jäsenistömme tai muusta ystäväpiiristä joku ajautuu tilanteeseen, jossa toimintakyky oleellisesti heikkenee eikä esim. kerhotoimintaan ole enää voimia osallistua. Tämä elämän vaihe meillä kaikilla on jossain vaiheessa edessämme. Tällaisissa tilanteissa on vaara, että jäämme yksin, etenkin jos lähiomaisia ei ole tai omaiset asuvat kaukana. Uusi vanhuspalvelulaki korostaa mahdollisimman pitkään kotona asumisen merkitystä. Kotipalveluja tai muuta julkista huolenpitoa ei kuitenkaan ole riittävästi tarjolla ainakaan kohtuuhintaan kuten viime aikoina julkisuudessakin olleet esimerkkitapaukset surullisella tavalla osoittavat. Toivomme, että yhdistyksemme jäsenet seuraisivat ja tarvittaessa reagoisivat tilanteissa, joissa joku jäsenistämme sairastuu tai joutuu tilanteisiin jossa toimintakyky ja mukana oleminen eri kerhoissamme tai muissa toiminnoissamme heikkenee oleellisesti.
Yhdistyksemme johtokunnassa olemme kartoittaneet osaamisiamme ja mahdollisuuksiamme auttaa tällaisissa tilanteissa. Meiltä löytyy varmaan apua pieniin kuljetuksiin, tietoteknisiin ongelmiin, pieniin kodin arkiongelmiin jne. Ennen kaikkea haluaisimme, ettei kukaan jää eikä ketään jätetä yksin. Tästä yritämme kaikki kantaa yhteistä vastuuta. Johtokunnan jäseniin voi aina ottaa yhteyttä niin pieniin kodin arkiongelmiin kuin myös yksin jäämiseen liittyvissä asioissa. Et ole kaiken keskellä yksin!
20.3.2015 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
YHDISTYKSEMME TOIMINNASTA
Historiallisesti merkittävä juhlavuotemme on päättymässä. Veimme onnistuneesti läpi näyttävän 50-vuotisjuhlan ja saimme aikaan upean 50-vuotishistoriikin. On aika kääntää katseet jälleen tulevaan toimintaan. Aika ajoin kannattaa kaikissa yhteisöissä pysähtyä ja miettiä miksi olemme olemassa, mitä teemme ja miten voisimme toimintaamme kehittää. Näitä asioita ei juuri mietitä, koska pidämme itsestään selvyytenä, että yhdessäolo ja kerhoissa toimiminen ovat perusjuttuja. Näin varmaan onkin. Jäsentemme elämäntilanteet ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Elinkaaren ”kolmanteen ikään” ehtineet, äskettäin työelämästä eläkkeelle hyväkuntoisina siirtyneet ovat aktiivisia ja kaipaavat juuri sellaisia sisältöjä ja merkityksiä tarjoavia harrastuksia ja yhdessäoloa jota kerhotoimintamme tarjoaa. Tarpeen mukaan uusienkin kerhojen perustaminen on aina mahdollista. Meillä pätevät ja osaavat kerhojen ja ryhmien vetäjät muodostavat tulevankin johtokunnan rungon ja yhdessä voimme tätä vahvuusaluettamme edelleen kehittää.
Toinen osa-alue liittyy niihin yhdistyksemme jäseniin ja muihinkin ystäviimme, jotka ikääntymisen ja toimintakyvyn heikkenemisen takia eivät enää pysty osallistumaan esim. kerhotoimintaan. Tämä elämän vaihehan on meillä kaikilla jossakin vaiheessa edessämme. On vaara, että jäämme yksin etenkin jos lähiomaisia ei ole tai omaiset asuvat kaukana. Olisiko tällaisia tilanteita varten kehitettävissä selkeää toimintamallia tai verkostoa, joka näissä tilanteissa – jokaisen yksityisyyttä tietenkin kunnioittaen – olisi jotenkin tukena ja apuna. Tällaista tukea on ollutkin yksittäisissä tapauksissa mutta varmaan jonkinlaisen mietityn yhteisen toimintamallin pohtiminen olisi tarpeellista.
Kolmas tehtäväalue liittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voisimme ottaa enemmän kantaa ikäihmisten palveluihin, niiden puutteisiin ja epäkohtiin. Voisimme kertoa enemmän yksittäisten ihmisten arkikokemuksista esim. terveyspalvelujen saannissa ja muissakin meille tärkeissä julkisissa palveluissa. Sinänsä edistyksellinen vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuoden 2013 kesällä. Onnettoman taloustilanteen takia laki on jäänyt taka-alalle ja keskustelua hallitsevat kuntien säästöhankkeet ja palvelujen heikennykset. Näiden asioiden hoitamisessa meillä riittää työtä myös seuraavat 50 vuotta.
Antero Krekola, puheenjohtaja v. 2015
SIIRRY ALKUUN
VANHUSPALVELULAKI -.1.2014
Viime kesänä, 1.7.2013 astui voimaan paljon julkisuutta jatoiveita herättänyt vanhuspalvelulaki. Lain tarkoituksena on 1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä jatoimintakykyä, 2) parantaa ikääntyvän väestön mahdollisuutta osallistua itseäänkoskevien päätösten valmisteluun, 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuuksia saada sosiaali- jaterveyspalveluja sekä 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuuksia vaikuttaapalvelujen sisältöön. Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä vanhuuseläkkeellä olevia henkilöitä, käytännössä yli 63-vuotiaita. Iäkäs henkilö puolestaan on fyysiseltä, psyykkiseltä taisosiaaliselta toimintakyvyltään merkittävästi heikentynyt, ulkopuolista apua tarvitseva henkilö.
Laki tulee voimaan asteittain siten, että v. 2014 eli kuluvana vuonna kuntien on tehtävä suunnitelma toimenpiteistä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn takaamiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Myös vanhusneuvostot tulevat kaikkiin kuntiin pakollisiksi. Espoossa vanhusneuvosto on toiminut jo 90-luvun lopulta lähtien.Vuonna 2015 jokaiselle iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on huolehtia että hoitoa tarvitseville tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma ja sen edellyttämä hoito ja huolenpito. Tavoitteena on ensisijaisesti kotihoito mahdollisimman pitkään. Myös puolisoiden mahdollisuutta asua yhdessä korostetaan. Laki sinänsä on hyvä mutta ei vielä takaa mitään. Oleellista on miten kunnat säästötavoitteissaan ja yleisessä taloudessaan varaavat resursseja esim. perusterveyshuoltoon, kotihoitoon ja edelleenkin tarpeellisiin asumis- ja laitospalveluihin. Näissä asioissa meidän järjestönä on syytä olla valppaina ja osaltamme seurata sinänsä hyvän lain toteutumista.
2.1.2014 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
MONITUOTTAJAMALLI JA PALVELUSETELIT OSANA JULKISTEN PALVELUJEN YKSITYISTÄMISTÄ
Julkisen perusterveydenhuollon rapautumista seuratessa kannattaa perehtyä kahteen avainkäsitteeseen, joilla on ainakin lyhyellä tähtäimellä tarkoitus panna asiat kuntoon.
Ne ovat monituottajamalli ja palvelusetelijärjestelmä.Monituottajamallilla tarkoitetaan järjestelmää jossa kunnan oman toiminnan ohella lisättäisiin voimakkaasti ostopalveluja ja otettaisiin käyttöön palvelusetelit. Yritysmaailman taholta on esitetty mallia, jossa kunta tuottaisi itse vain puolet perusterveydenhuollon palveluista, neljännes hankittaisiin ostopalveluina ja neljännes hoidettaisiin palveluseteleillä. Tällaiset rakennemuutokset voidaan helpoiten hoitaa siten, että asiakkaat pakotetaan itse valitsemaan terveysasemien jonojen takia yksityinen palvelu. Näin on jo osin tapahtunutkin, mikä on näennäisesti parantanut terveysasemien vastaanottotilannetta.Espoossa on jo pitkään selvitetty mahdollisuutta toteuttaa kansanterveystyötä palvelusetelimallilla mm. kokonaisille ikäluokille (65 – 70 -vuotiaat). Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla todettiin 24.3.2013 seuraavaa: Yksityistenlääkäriasemien nykyinen ansaintalogiikka soveltuu huonosti asukaskohtaiseen hinnoitteluun, mutta asiasta käynnistetään neuvottelut lääkäriasemaketjujen kanssa. Teknisesti palveluseteli tarvitsee toimivan mallin ja sähköisen palvelusetelinmahdollisuus yleistasolla on toteutumassa 2014 syksyllä.Espoo on ollut aktiivinen toimija ja koordinaattori palvelusetelin ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisujen (PSOP) kehittämisessä. Helsinki, Vantaa ja muut seudun kunnat ovat jättäytyneet hankkeen ulkopuolelle. Uusliberaaliin ajatteluun kuuluu, että kehitystä pidetään luonnonlain mukaisena ja väistämättömänä. Tämän käsityksen mukaan julkinen sektori ei kannusta laatuun ja tuottavuuteen. Terve kilpailu ja konkreettiset kannustimet puuttuvat. Asiakkailla ei ole valinnan vapautta .Työelämän ulkopuolella oleva väestö ei välttämättä kaipaa valinnanvapautta vaan mahdollisuutta päästä hoitoon varallisuudesta riippumatta silloin kun sitä tarvitsee. Tämä oikeus on nyt kyseenalaistettu. Suomi on hyvinvointipalvelujen saatavuuden suhteen muuttumassa luokkayhteiskunnaksi.
Antero Krekola, Espoo
VANHUSNEUVOSTO?
Osallistuin maaliskuussa Espoon kaupungin vanhusneuvoston uuden kauden ensimmäiseen kokoukseen. Kuulun uuteen kokoonpanoon Eläkeläiset ry:n espoolaisten jäsenyhdistystenedustajana. Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa, seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella, seurata kaupungin yleisiin oloihin vaikuttavaa kaupungin hallinnon päätöksentekoa vanhusten kannalta, edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon jne.
Ensimmäisessä kokouksessa lähinnä tutustuttiin toisiimme ja tulevaan toimintaan, organisoiduttiin ja yritettiin kaikin puolin orientoitua rooliimme vanhusneuvoston jäseninä. Perehtymistä aihealueeseen helpottaa v. 2009 valmistunut ”Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2009 – 2015”. Siirtyessäni muutama vuosi sitten työelämästä eläkkeelle, siirryin nimenomaan vanhuuseläkkeelle. Liittyessäni vireästi ja nuorekkaasti toimivaan eläkeyhdistykseeni, huomasin toimitilamme ovessa kyltin vanhusten tila. Paitsi itseäni, myös monia ystäviäni on jotenkin hämmentänyt vanhus-termin yleinen käyttö työelämän jälkeisessä, vielä varsin aktiivisessa elämänvaiheessa. Haluan heti sanoa, että kunnioitan ja arvostan vanhuutta ja vanhuksia, heidän elämänkokemustaan ja elämäntyötään ( huom! tässäkin yhteydessä käytän sanaa heidän eikä meidän!). Yhdistän kuitenkin vanhus-käsitteen elämänkaaren loppupäähän ja niihin vaiheisiin, jolloin toimintakyky ja arjessa selviytyminen luonnollisen kehityksen myötä alkavat oleellisesti heiketä. Jotta tämä tilanne tulisi mahdollisimman myöhään, tulisi työelämän jälkeistä ikääntymisvaihetta ja siihen liittyviä harrastus- ja muita aktiviteetteja sisältävää elämän vaihetta tukea kaikin keinoin. Se lienee myös vanhusneuvoston keskeinen tavoite.Vanhusneuvoston nimi tulisikin pikaisesti muuttaa em. julkaisun nimen mukaan joko ikääntymispoliittiseksi neuvostoksi tai yksinkertaisemmin seniorineuvostoksi.
Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
MATINKYLÄN PALVELU- JA HYVINVOINTIPUISTO 28.2.2013
Matinkylä ja Olari kuuluvat tulevaisuudessa yhteen. Alueiden välille on syntymässä uusi kaupunginosakeskus. Näin on suunniteltu alustavasti Espoon kaupungin päättävissä elimissä.Kaiken tämä mahdollistaa metron valmistuminen ja liikenteenkäynnistyminen vuoden 2015 lopulla. Metroaseman Ja Ison Omenan ympäristöt muuttuvat ja suunnitelmissa puhutaankin jo Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuistosta.Ison Omenan laajennukseen tullaan keskittämään sosiaali- ja terveyspalveluja ja kirjasto saa lisää tiloja. Myös vanha terveysasema tulee nykysuunnitelmien mukaan säilymään. Näkyvin uusi palvelukeskittymä on suunnitteilla Tynnyripuistoon Ison Omenan länsipuolelle Suomenlahdentien varrelle.Tynnyripuistoon suunnitellaan kaupungin uimahallia, joka valmistunee 2018. Uimahallista rakennetaan yhteys tornityyppiseen terveyskylpylähotelliin. Kokonaisuuteen on tarkoitus liittää muitakin hyvinvointipalveluja ja mm. yksityinen terveysasema. Terveyspalveluja näyttäisi alueelle keskittyvän muutenkin runsaasti. Valtaosa niistä on tietenkin yksityisiä. Samaan yhteyteen on tarkoitus rakentaa myös pitkään kiistelty Meri-Matin koulu ala- ja yläasteineen, aikuislukio sekä nuorisotiloja. Ihmetystä on herättänyt, miten kaikki tämä mahtuu niin pienelle alueelle. Ainoa mahdollisuus on, että rakennetaan ylöspäin eli koulurakennuksiinkin tulee useita kerroksia. Ikäihmisten kannalta on kiinnostavaa, että Tynnyripuistosta länteen Suomenlahdentien pohjoispuolelle suunnitellaan korkeatasoista palveluasumista ja myös kaupungin oma Matinkylän Elä ja Asu -seniorikeskus on suunnitelmissa samalle alueelle.Näin siis Matinkylän uutta uljasta keskustaa aletaan kehittää ja rakentaa. Toteutuvatko hienot suunnitelmat ja missä aikataulussaon tietenkin toinen asia ja riippuu taloudellisista ym. suhdanteista. Yksi asia on kuitenkin varmaa; metro saapuu Matinkylään n. kolmen vuoden päästä. Tunneli Helsinkiin nimittäin alkaa muutamaa pätkää lukuun ottamatta olla valmis.
28.2.2013 Antero Krekola
SIIRRY ALKUUN
ESPOON JULKISEN TERVEYDENHUOLLON ALASAJON VAUHTI KIIHTYY
Länsiväylä-lehdessä on viime aikoina julkaistu hälyttäviä juttuja ja konkreettisia tositarinoita espoolaisen julkisen terveydenhoidon tilasta. Ne kertovat selkeästi ja esimerkein,mihin tilaan perusterveydenhuolto ja osin myös erikoissairaanhoito on ajautunut tai tietoisesti ajettu.Tuttavani kertoi tähän liittyen oman tarinansa. Puoli vuotta sitten hän tunsi puristavaa tuntemusta rinnassaan. Vuositarkastuksen yhteydessä helmikuussa hän pääsi vihdoin rasituskokeeseen,jonka tuloksena diagnoosi oli, että sydämen takaosa ei saa riittävästi happea. Jatkohoitotoimenpiteenä oli varjoainekuvaus, jonka yhteydessä voidaan suorittaa pallolaajennus. Jatkotutkimukset oli tarkoitus tehdä 14.6.2012 eli lähes neljän kuukauden kuluttua diagnoosista. Jorvin sairaalasta soitettiin ja ilmoitettiin uudeksi ajankohdaksi 15.6. Sairaalaan piti tulla klo 7.30. Potilas valmistautui tutkimuksiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin ohjeiden mukaisesti eli oli syömättä ja juomatta. Alkuvalmisteluihin kuuluivat sairaalan vaatetus, tarvittava lääkitys, kanyylin asettaminen ja tiputus. Vastaavanlaiseen tutkimukseen oli kutsuttu myös muita sydänsairaita. Yllätys koettiin klo 11.00 kun sairaanhoitaja tuli ja ilmoitti kotiinpääsystä lääkäritilanteeseen vedoten. Kaikki potilaat kotiutettiin samalla kertaa. Kylmää ruokaa saatiin pyydettäessä. Uudesta tutkimuksesta ei ole tietoa. Asiaa tivattaessa todettiin, että mahdollisesti heinä-elokuussa. Todettakoon, että tuttavani sairastaa myös diabetesta ja kihtiä sekä syö päivittäin kuutta eri lääkettä. Terveydenhoitolain mukaan edellä kuvattu tapausesimerkki on lain vastainen, myös heitteillejätön tunnusmerkkejä lähentelevä. Mitään sanktioita tästä ei kuitenkaan johdolle koidu. Sosiaali- ja terveystoimen ylintä johtoa on päinvastoin palkittu tuoreen ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmän puitteissa. Terveydenhuollon asioista päättävät useimmiten ihmiset, jotka itse kuuluvat työterveydenhuollon piiriin tai joilla on varaa käyttää muita yksityisiä lääkäripalveluja. Näitäkin yhä laajenevia yksityisiä palveluja tuetaan verovaroin, mikä osaltaan rapauttaa julkista terveydenhuoltoa. Tästä kärsivät työelämän ulkopuolella olevat ja erityisesti pienituloiset eläkeläiset. Tavalliset kuntalaiset ohjautuvat yksityisille terveysasemille, koska julkinen puoli ei toimi. On muistettava se tunnettu tosiasia, että julkisen terveydenhuollon tehtävänä on pitää kansa terveenä, jotta lääkäripalveluja tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Yksityinen terveysbisnes yrittää päinvastoin luoda kysyntää ja kasvattaa bisnestä. Onko Espoossa terveyspolitiikka alistettu osaksi elinkeinopolitiikkaa, amerikkalaistyylisen terveysbisneksen koemarkkina-alueeksi? Jos näin on, sen pitäisi näkyä kaupungin strategioissa ja tavoitteissa.
Antero Krekola Espoo, Matinkylä