Alla olevaa juttua tarjottiin Kaupunkiuutisiin (tai vaihtoehtoisestiHämeen Sanomiin), mutta sitä ei julkaistu. (Valokuvia tästä on Kuva-albumissa)
- Lopulta juttu julkaistiin reilusti lyhennettynä Kaupunkiuutisissa yli kuukausi tilaisuuden jälkeen.
Oma Häme ja sen ikäihmisten palvelut 2025
Neljän hämeenlinnalaisen eläkeläisjärjestön toimesta 13.2.25 järjestetty yleisötilaisuus Oma Häme 2025 veti valtuustosalin aivan täyteen. Tilaisuuden avasi Jaakko Lindén. Järjestöjen yhteistyö on vasta vuoden ikäinen, ja tämä oli jo kolmas yhteinen tilaisuus. Entisen Ikäraadin toiminnan hiivuttua on nyt kaupungin kanssa sovittu, että järjestöjen yhteistyöryhmä toimii ikäraatina ainakin kuluvan vuoden, ja on siinä ominaisuudessa velvoitettu järjestämään 2-4 yleisötilaisuutta vuonna 2025. Päivän aiheesta Lindén totesi osuvasti, että hyvinvointialueen synnyttäminen ja toimivaksi saaminen ei ole mikään 100 metrin juoksu, vaan pikemminkin 3000 metrin esteet!
Hyvinvointialueen valtuuston puh.joht. Juha Isosuon puheenvuorossa ”Kanta-Hämeen hyvinvointialue eilen, tänään, huomenna” saimme hyvän selvityksen Oma Hämeen kahden ensimmäisen vuoden alkutaipaleesta. Taival ei ole ollut helppo: muutos tarkoitti 15 eri organisaation, 300 sopimuksen ja n. 7000 työntekijän siirtoa yhteen uuteen kokonaisuuteen. Uudistuksen alla kunnat olivat reilusti alibudjetoineet menonsa, joten tehtävät ja niiden rahoitus eivät vastanneet toisiaan. Lisäksi vuokravelvoitteen nojalla toimipisteiden vuokrat nousivat Kanta-Hämeessä yli 10 milj. eurolla. Näihin seikkoihin pohjautuvat ensimmäisten vuosien alijäämät, joiden kattamiseen Suomen hallitus ei ole antanut lisäaikaa. Tämän vuoden talousarvio on hieman, ja vuoden 2026 taloussuunnitelma paljon plussalla.
Tilaisuuden toisena alustajana oli Oma Hämeen ikäihmisten palvelujen toimialajohtaja Jorma Haapanen, jonka esitys kattoi kaikki Oma Hämeen ikäihmisille tuottamat palvelut.
Haapanen totesi, että ikäihmisten palvelut toimivat mainettaan paremmin, ja paremmin kuin koskaan, vaikka paljon kehitettävääkin vielä on: esim. yhteistyö kuntien ja muiden toimialueiden kanssa ei ole vielä riittävän hyvällä tasolla, ja Ensilinjan puhelinneuvontaan ei ole vielä varattu riittävästi henkilökuntaa. Haapanen muistutti kuntien vastuusta, ennaltaehkäisevien palvelujen tehtävä on tavoittaa ne ikäihmiset, joiden toimintakyky on heikkenemässä. Ikäihmiset tulee huomioida laajasti myös kaikissa muissakin hyvinvointialueen palveluissa.
Hyvinä toimintamuotoina Haapanen nosti esille mm. kotisairaalatoiminnan ja sen liikkuvan, GerBiili -toiminnan. Ikäihmisille suunnataan sosiaalityön palveluja silloin, kun asukkaalla ei ole tarvetta muille ikääntymisen myötä tuleville palveluille. Myös muistisairaiden hoidossa on edistytty viime vuosina. Lopuksi toimialajohtaja totesi, että viranhaltijoiden tulee tunnistaa riskit, mutta ei ole tarpeen maalailla uhkakuvia.
Yleisökeskustelun puheenvuoroja jakoivat Ulla Pullola ja Jaakko Lindén. Yleisöstä toivottiin liikuntapaikkojen järjestämistä eläkeläisjärjestöille, kysyttiin päihde-ja mielenterveysongelmien aiheuttamista haasteista kotihoidossa. Myös omaishoitajien kiperää palkkiotilannetta sivuttiin. Monelle uutena asiana tuli omaishoitajien oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen parin vuoden välein. Kommenteissa nousi esiin myös epäilyksiä yksityisten palveluntuottajien kyvystä pitää hoidon tasoa yllä, koska supistuspaineessa väistämättä supistetaan henkilökunnasta. Ja aluevaltuutetun kokemuksella Juhani Lehto vahvisti, että leikkauksia on todella vaikea tehdä ilman palvelujen heikentämistä.
Tuija Nieminen-Kurki, Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n tiedottaja
