{"id":271,"date":"2022-04-23T18:04:34","date_gmt":"2022-04-23T15:04:34","guid":{"rendered":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/?page_id=271"},"modified":"2026-06-08T07:41:08","modified_gmt":"2026-06-08T04:41:08","slug":"kirjoittajakerhon-blogi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/kirjoittajakerhon-blogi\/","title":{"rendered":"Kirjoittajakerhon blogi"},"content":{"rendered":"

\u00c4L\u00c4 TALLAA TARINOITA<\/strong><\/h3>\n

Jukka Luukkonen 2026<\/p>\n

PIDET\u00c4\u00c4N HUOLTA<\/strong><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4. N\u00e4in\u00e4 aikoina el\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4 alkaa olla kadoksissa monissa ihmisiss\u00e4 ja liian moni p\u00e4\u00e4tyy omaan toivottomaan ratkaisuun. Syit\u00e4 niihin mielentiloihin l\u00f6ytyy varmasti joka puolelta, niin ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta. Ei tarvitse kuin katsoa, tai kuunnella uutisia, niin huomaa, ett\u00e4 maailma on sairas. Luonnontuhoja tuolla, sotia toisaalla. \u00c4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 toisen ihmisen kunnioituksen, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden puutetta ja kaikki vain jonkun toisen oman edun nimiss\u00e4. Joka puolella ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 piittaamatonta saastuttamista. Pienet purot, pienet norot, isommat ojat ja joet tuhotaan, niiden pohjia tutkimatta, luontoarvoja kunnioittamatta. Meret, niin pienet, kuin isot valtameret saastutetaan j\u00e4tteill\u00e4. J\u00e4tteill\u00e4 joita voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monin eri tavoin. Ei mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 syntyvyys laskee, kun ei haluta saattaa maailmaan uusia kauheuksien ihmettelij\u00f6it\u00e4. Ei mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 liian moni p\u00e4\u00e4tyy siihen omaan lopulliseen ratkaisuun, katkaisemaan El\u00e4m\u00e4n n\u00e4l\u00e4n.<\/p>\n

Jos tahdot. Yks tahtoo yht\u00e4, toinen toista. Kolmas saattaa ihmetell\u00e4 mihin kaikkeen se tahtominen viel\u00e4 johtaa. Vaikka joillain on se El\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4 kadonnut, on niit\u00e4kin viel\u00e4 jotka kaikesta huolimatta tahtovat. Etsiv\u00e4t ja tahtovat jotain l\u00f6ytyv\u00e4n. Onnen, rikkauden, rakkauden. Jokaisella on oma tahtonsa, halunsa. Kaikkien tahtomisia, haluja tulisi kunnioittaa, kun-han ne halut eiv\u00e4t loukkaa jotain toista ihmist\u00e4, tahtoineen. Suurimmalla osalla ihmisist\u00e4 ne saavutetut tavoitteet eiv\u00e4t kohtaa tahtojan toiveita. Monelle joulu ja juhlapyh\u00e4t yleens\u00e4 on tahdon asioita, liian monelle kuitenkin niin joulu kuin koko muukin juhla-aika tuottaa vain el\u00e4m\u00e4n ilon pettymyksi\u00e4. Moni on j\u00e4\u00e4nyt tahtojensa kanssa yksin. Kaikille kykyjens\u00e4 ja ennen kaikkea ansioidensa mukaan ei ole se oikea tapa ajatella l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4mme.<\/p>\n

L\u00e4htisitk\u00f6. Jos vaan kykenet, jos on voimia, niin l\u00e4htisitk\u00f6? Yksi ihminen ei maailmaa valloita, ei pelasta odottavalta tuholta, ei edes pienemmilt\u00e4 katastrofeilta. Mist\u00e4 saadaan se riitt\u00e4v\u00e4n iso joukkovoima, riitt\u00e4v\u00e4n iso ja laaja ymm\u00e4rrys, ett\u00e4 nykymeno vie vaan meid\u00e4t tuhoon. Niin ekologiseen kuin koko ihmiskunnankin tuhoon. Me ei olla sit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4, mutta saman piittaamattomuuden jatkuessa, edess\u00e4 se v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 on. Joukkovoimaa on k\u00e4ytetty jo monessa paikassa, mutta sill\u00e4 joukkovoimalla on my\u00f6s vastavoima ja se on toistaiseksi ollut niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Niin teoillaan kuin \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajattelullaankin. Manipulointia riitt\u00e4\u00e4 ja siihen riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rahaa. Miljoonilla, miljardeilla euroilla ja dollareilla saadaan paljon enemm\u00e4n pahaa aikaan kuin jonkun yksitt\u00e4isen kiipe\u00e4misell\u00e4 ydinvoimalaitoksen aidan yli, tai maalaamalla t\u00e4gej\u00e4 turkistarhojen lauta-aitoihin.<\/p>\n

Jano. El\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4, tai el\u00e4m\u00e4n jano. Viel\u00e4 maailmassa riitt\u00e4\u00e4 puhdasta vett\u00e4, viel\u00e4 suurin osa maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja el\u00e4imist\u00e4 saa riitt\u00e4v\u00e4sti juomakelpoista vett\u00e4, sammuttaakseen janonsa ja peseyty\u00e4kseen ja huolehtiakseen hyvinvoinnistaan. Valitettavasti kaikkialla se ei ole mahdollista ja tulevat vuosikymmenet tulevat osoittamaan, ett\u00e4 miss\u00e4 sit\u00e4 ihmisille juomakelpoista vett\u00e4 olikin, rankkasateet ja ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tulvat saavat puhtaan veden juomakelvottomaksi. Maailmassa on vett\u00e4 enemm\u00e4n kuin mit\u00e4\u00e4n muuta, mutta sit\u00e4 ei voi<\/p>\n

k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 ihmisravinnoksi. Kokeiluja, testailuja ja merivedest\u00e4 suodatettua juomavett\u00e4 jo on jossain m\u00e4\u00e4rin, mutta aikaa ja rahaa ja ennen kaikkea tahtoa se vaatii, ett\u00e4 kaikilla olisi siihen mahdollisuus ja oikeus.<\/p>\n

Ik\u00e4v\u00e4. Onko meill\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 mennytt\u00e4 aikaa? Onko ik\u00e4v\u00e4 aikaa, kun isoisois\u00e4 k\u00e4veli mets\u00e4polkuja tuohikontti sel\u00e4ss\u00e4, visakoivusta vuoltu k\u00e4yr\u00e4 keppi k\u00e4dess\u00e4? Onko ik\u00e4v\u00e4 aikaa, kun isomummo viuhtoi pitkin kyl\u00e4nraittia hameen helmat lepattaen, huivi tiukasti leuan alle sidottuna? Onko meill\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 aikaa, kun is\u00e4 tuli t\u00f6ist\u00e4 kotiin, riisui keng\u00e4t eteiseen ja takin naulaan, otti lapsensa syliin ja sanoi terveisi\u00e4 t\u00f6ist\u00e4? Onko meill\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 aikaa, kun \u00e4iti aamulla her\u00e4tti puurolle ja l\u00e4hetti lapset kouluun? Onko ik\u00e4v\u00e4 aikaa, kun lapsen tullessa koulusta kotiin \u00e4iti oli eteisess\u00e4 vastassa ja lapsi p\u00e4\u00e4si l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n \u00e4idin syliin ja sai halauksen? Kuinka moni edes muistaa tuota? Kuinka monelle tuo oli todellista? Muistaako vanhus, yksin\u00e4inen ihminen kuinka joskus kaikki oli toisin? El\u00e4m\u00e4nmeno, tahto ja halu, n\u00e4lk\u00e4 ja jano on ajanut ohi rakkaiden muistojen. Ei, en muista sanoo nuoriso. Ei, en edes halua muistaa sanoo keski-ik\u00e4inen. Ei, en muista, mutta kaikki oli ennen paremmin, sanoo harmaap\u00e4inen vanhus.<\/p>\n

Pid\u00e4 huolta. El\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein lause, lyhyt, mutta t\u00e4rke\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jatkumiselle. Jospa pit\u00e4isimme huolta, ensin itsest\u00e4mme ja kun se on hoidossa, my\u00f6s l\u00e4heisist\u00e4mme ja luonnosta. Vanhemmistamme, sisaruksistamme, mummoista ja vaareista. Omista ja naapureista. Samassa talossa asutaan, samassa rapussa ja kerroksessa asutaan, mutta emme tunne naapuriamme. Kuulemme sein\u00e4n takaa naapurin askeleet, riidat ja naurut, musiikin ja ilon. Hiljaisesta surusta emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Emme yksin\u00e4isyydest\u00e4, emme toivottomuudesta. Emme n\u00e4e omien lastemme h\u00e4t\u00e4\u00e4, saati sitten sen naapurin lapsen. Ovet paukkuvat ja rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4 kaikuu, mutta tied\u00e4mmek\u00f6 oikeasti mihin se nuori taas meni? H\u00e4t\u00e4huudot kaikuvat tyhjille rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n seinille. Tyhjiss\u00e4 kellaritiloissa, tyhj\u00e4ss\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 vintiss\u00e4. Meille riitt\u00e4\u00e4 se, kun auto on puhdas ja luottotiedot kunnossa. Jostain muustakin voisi pit\u00e4\u00e4 huolta.<\/p>\n

Maijasen Pavelle kiitos innostavista laulujen nimist\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

SYKSY
\nJukka Luukkonen
\n<\/strong><\/p>\n

Auringons\u00e4de m\u00e4nnyn latvuksen lomasta
\nS\u00e4teen kirkkaus saa maahan pudonneen
\nhaavanlehden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kastepisaran kimaltamaan
\nRuskan v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4 lehti sammalikossa
\nY\u00f6t ovat jo viilentyneet tuoden kauniin ruskan
\nKirkkaan kauniin vihre\u00e4 sammal saa syksyisen v\u00e4rin
\nHarmaa j\u00e4k\u00e4l\u00e4 punaisen keltaisen haavanlehden<\/p>\n

Muuttolinnut ovat l\u00e4hteneet kaukomaille
\nNiill\u00e4 on halu l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n
\nSyksyn kuulaus ja v\u00e4riloisto ei saa niit\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nIhmisell\u00e4kin on halu l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n ja aurinkoon
\nJoillekin riitt\u00e4\u00e4 se kastepisara haavanlehdell\u00e4
\nAuringonvalo j\u00e4k\u00e4l\u00e4kankaalla puolukan varvulla
\nTaivaalta kurjen huuto hanhien kalkatus<\/p>\n

Viel\u00e4 on puissa lehti\u00e4 talvi saa odottaa vuoroaan
\nPieni tuulenvire saa taas yhden l\u00e4hden putoamaan
\nLuonnon kierokultu on samanlainen joka vuosi
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 silmu sitten lehti lopuksi lehdet\u00f6n puu
\nAuringon valons\u00e4teiden kirkkauden v\u00e4hentyess\u00e4
\nluonto saa syksyst\u00e4 oman v\u00e4riloiston
\nMaaruskaa varvuissa pensasruskaa pensaissa<\/p>\n

Kaikilla oma v\u00e4rimaailma luonnon oma v\u00e4riluomus
\nKoskaan ei samanlaista ei kahta samaa
\nKastepisaratkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lehdill\u00e4 samalta
\nSamaa on vain katse kulkijan ihailu luonnon luomaan
\nKunpa sit\u00e4 olisi kaikkien n\u00e4hden kaikkien silm\u00e4ll\u00e4
\nKunpa ymm\u00e4rt\u00e4isimme luonnon meille antaman v\u00e4rimaailman
\nKunpa osaisimme vaalia sit\u00e4 seuraavanakin syksyn\u00e4<\/p>\n

SATU<\/u><\/strong><\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko parempaan maailmaan
\nUsko parempaan huomiseen
\nLuottamus ihmiseen
\nUsko ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4n ihmiseen<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko ett\u00e4 kaikki on hyvin
\nUsko omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nOman el\u00e4m\u00e4n pysyvyyteen
\nUsko johonkin entiseen<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko edes siihen mit\u00e4 jo on
\nUsko ett\u00e4 niit\u00e4 ei voi vied\u00e4
\nMinun omaan ei saa koskea
\nUsko joka alkaa horjua<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko hyvinvointivaltioon
\nUsko ett\u00e4 heikommasta pidet\u00e4\u00e4n huolta
\nTuolta v\u00e4h\u00e4n tuolta enemm\u00e4n
\nUsko joka karisi<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko onnelliseen kansaan
\nUsko kyselyyn, miss\u00e4 se tehtiink\u00e4\u00e4n
\nEi ainakaan leip\u00e4jonossa
\nUsko ett\u00e4 huonommin ei voi menn\u00e4<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko joka oli menetetty
\nUsko ett\u00e4 viel\u00e4 jaksaa
\nKenk\u00e4risat ja toppatakki
\nUsko ett\u00e4 jono vet\u00e4\u00e4<\/p>\n

Olipa kerran
\nUsko leip\u00e4jonoon
\nUsko viimeiseen oljenkorteen
\nHyvinvointialuekin petti
\nUsko alkaa loppua<\/p>\n

Olipa kerran
\nOnnellinen ihminen
\nOnnellinen kansa
\nKotiinsa sidottu
\nOnnellisesti pois n\u00e4kyvist\u00e4<\/p>\n

Olipa kerran
\nIhmisyys joka katosi
\nEl\u00e4m\u00e4 joka oli eletty
\nVain villasukat j\u00e4i
\nUsko ett\u00e4 nekin h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n<\/p>\n

Olipa kerran<\/p>\n


\nSEITSEM\u00c4N MIEHEN SAAPPAAT
\n<\/u><\/strong>Jukka Luukkonen<\/p>\n

Pienet ne olivat, ei numeroltaan kolmeakymment\u00e4k\u00e4\u00e4n.
\nMutta jalkaan mahtuivat hyvin, \u00e4idin kutoman villasukankin kanssa.
\nViel\u00e4 kun oppisi itse laittamaan ne oikeisiin jalkoihin.
\nKukkiakin varressa, poikamaisia kukkia.<\/p>\n

Ihanat saappaat olivat, vaaleanpunaiset, muka tytt\u00f6jen saappaat.
\nMin\u00e4 siit\u00e4 en niin v\u00e4litt\u00e4nyt, kunhan olivat l\u00e4mpim\u00e4t ja ihanat.
\nJa onko sill\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4, onko poikien siniset, vaiko isosiskon vanhat punaiset.
\nRiitt\u00e4\u00e4 kun saa hyppi\u00e4 l\u00e4t\u00e4k\u00f6iss\u00e4, eik\u00e4 sukat kastu.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset omat saappaat, mustat ja varressa oli remmi ja kiilt\u00e4v\u00e4 solki.
\nEi ei, ei niill\u00e4 voinut ulos menn\u00e4, likaantuvat viel\u00e4.
\nKouluun kyll\u00e4 olisin ne laittanut, olisin n\u00e4ytt\u00e4nyt kateellisille.<\/p>\n

Toisilla tennarit ja minulla saappaat, mustat saappaat, joiden varressa remmi ja solki.<\/p>\n

Kukaan ei niit\u00e4 ihastellut, ei sanonut, onpas miehell\u00e4 hienot saappaat.
\nPikkumies, tai isomies, kyll\u00e4 sill\u00e4 saappaat pit\u00e4\u00e4 olla.
\nMiehen mittaset saappaat, ei niin kooltaan, mutta ajatukseltaan.
\nKun aika koitti, kooltaan n\u00e4m\u00e4kin pieneksi j\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n

Saappaat kuin saappaat, pikkusukka villasukka ja saapas. Kyll\u00e4 niill\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4, marjamets\u00e4ss\u00e4 ainakin.
\nKumiter\u00e4t ja nahkavarret, vai mustat jokamiehen saappaat? Pohjan on oltava m\u00e4r\u00e4ll\u00e4kin pit\u00e4v\u00e4 ja kantap\u00e4\u00e4n alla pieni korko.<\/p>\n

Iso mies ei saappailla pr\u00f6yst\u00e4ile, kunhan on sopivat ja toimivat.
\nKalaan, marjamets\u00e4\u00e4n, lakkasuolle ja sohjolumeen.
\nSama saapas, kes\u00e4t talvet, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4.
\nReik\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 ei n\u00e4y, mutta aika haperruttaa ja jo vuotavat.<\/p>\n

Viel\u00e4 yhdet saappaat, se ei ole paljon pyydetty.
\nVaikka ei mets\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sisik\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 saappaat miehell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla.Monennetkohan n\u00e4m\u00e4 jo ovat?
\nHarmaantunut p\u00e4\u00e4 ei muista.
\nSeitsem\u00e4nnet, ovelta kuuluu, seitsem\u00e4nnet miehen saappaat.<\/p>\n

Nostalginen vaellus nuoruuden maisemissa<\/p>\n


\nVANHA KOTIKATU<\/strong><\/p>\n

Rudolf Lindblad<\/strong><\/p>\n

Kolmonen k\u00e4\u00e4ntyy L\u00e4ntiselt\u00e4 Brahenkadulta vasemmalle Porvoonkadulle ja kolistelee loivaa m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s viiden minuutin, eli finstan pys\u00e4kille, jossa j\u00e4\u00e4n kyydist\u00e4. Pys\u00e4kki sijaitsee Kuuskulman puistikon laidassa Porvoonkadun ja Viipurinkadun risteyksess\u00e4. Kun viel\u00e4 mainitsee aukiolle p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t Kirstin- ja Kajaaninkadut, ymm\u00e4rt\u00e4nette miten paikka on saanut nimens\u00e4.<\/p>\n

Puistikon vasen laita on Kirstinkadun kulmassa sijaitsevine Kuntsin puutaloineen ja Porvoonkadun puolen vanhoine kivitaloineen ennallaan. Viipurinkadun puoleisten matalien puisten kivitalojen tilalle on noussut korkeat kivimuurit. Pirssin tolppa on poissa, ja niin ovat my\u00f6s panssarinharmaa kusiputka ja puinen kioskirakennus, vain vanha valkoiseksi rapattu muuntaja j\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 paikallaan. Lehmukset ovat kasvaneet korkeutta, mutta muuten tuntuvat puistikon kasvit viett\u00e4v\u00e4n yht\u00e4 kituliasta el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin nuoruuteni p\u00e4ivin\u00e4. On kummallista miten ter\u00e4vin\u00e4 muistot palaavat mieleen melkein viiden vuosikymmenen takaa.<\/p>\n

Ylit\u00e4n Viipurinkadun suojatiet\u00e4 pitkin ja l\u00e4hden valumaan alas Porviksen m\u00e4ke\u00e4. Tuossa kadun toisella puolella, miss\u00e4 nyt on joku toimisto, oli ennen pesula, jonka omistajat\u00e4ti kiukkuisena veloitti tuplamaksun hiihtotamineistani, joiden kanssa olin pudonnut paskaojaan. Olin vienyt ne h\u00e4nelle siistiss\u00e4 paketissa ja sanonut, ett\u00e4 ne olivat v\u00e4h\u00e4n hiestyneet. Se viereinenkin liikehuoneisto, jossa sijaitsevasta paperikaupasta ostin monet vihot, kyn\u00e4t ja koepaperit, on sekin konttorik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 puolen katua on puutalo saanut v\u00e4isty\u00e4 kolmikerroksisen kivitalon tielt\u00e4. Siin\u00e4 puutalossa piti silloin er\u00e4s tukeva t\u00e4tisk\u00e4 per\u00e4isin. Sodanj\u00e4lkeisen\u00e4 aikana oli pulaa kaikesta, erityisesti vaatteista. S\u00e4\u00e4nn\u00f6stelykuponkeja sai niukasti ja mustap\u00f6rssi rehotti. Kun faija seilasi ulkomaan linjaa, oli meill\u00e4 rahaa arvokkaampia maksuv\u00e4lineit\u00e4. Muistan mutsin maksaneen vaatteistani etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 salakuljetetuilla kamoilla kuten, sakariinilla, kahvilla, nailoneilla ja strassikoruilla.<\/p>\n

Tuossa kapeassa korkeassa talon p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 n\u00e4kyy suutarinliike viel\u00e4 olevan paikallaan, mutta kulman liikehuoneistossa olleen sekatavarakaupan tilalle on tullut kukkakauppa. Nyt olen tullut Kotkankadunkulmaan. Jos sit\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyy oikealle, se p\u00e4\u00e4ttyy Aleksis Kivenkatuun ja Pasilan konepajan aitaan, mutta ennen sit\u00e4 oli vanha lehtitalo, jossa nuoruudessani painettiin Vapaa Sanaa, Ty\u00f6kansan Sanomaa ja Ny-Tidi\u00e4. Viimemainitussa olin voimani p\u00e4ivin\u00e4 vallan vakituisena kolumnistina, mutta ensin mainittuihin en tutustunut ennen kuin ne yhtyiv\u00e4t Kansan Uutiseksi, jonka tilaaja viel\u00e4kin olen. Siihen aikaan ruotsinkielist\u00e4 oppikoulupoikaa ei politiikka kiinnostanut. Vinoilin vaan k\u00e4\u00e4nnytyst\u00e4 yritt\u00e4ville, etten viitsinyt lukea Y\u00f6kansan Sanomia ja Hapanta Sanaa. Sanotaan, ett\u00e4 Siperia opettaa, mutta minut opetti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4oikeudenmukaisuus. Joitakin vuosia my\u00f6hemmin olin aktiivinen ammattiyhdistysihminen ja varsin vankka vasemmistolainen.<\/p>\n

Vaan palatkaamme takaisin nuoruuteni maisemaan. Jos k\u00e4\u00e4ntyy Kotkankatua vasemmalle ja ylitt\u00e4\u00e4 Viipurinkadun, nousee m\u00e4ki kohti Linnanm\u00e4en huvipuistoa. Siihen aikaan oli m\u00e4en oikeanpuoleisella kalliolla sijaitseva alppilan tanssilava, eli Albero, sek\u00e4 tunnetumpi ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi huvipaikka kuin Linnanm\u00e4ki eli Lintsi.<\/p>\n

Porvoonkatua ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4se ajamaan Kotkankadun yli, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on luontevaakin, siirtyyh\u00e4n katu t\u00e4ss\u00e4 kohdin jostakin historiallisesta syyst\u00e4 suurin piirtein leveytens\u00e4 verran vasemmalle, ennen kuin loiva yl\u00e4m\u00e4ki kohti lapsuuteni kotikulmia jatkuu. N\u00e4in siirryn luontevasti kadun oikeanpuoleiselle jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle, ja mieleeni palaa ennen nykyist\u00e4 kivitaloa paikalla olleeseen romukauppias Huttusen puutaloon. Siin\u00e4 oli puisessa yl\u00e4kerrassa vuokrahuoneita ja koko alakerran t\u00e4ytti is\u00e4nn\u00e4n varsin hyvin varustettu Osto- ja Myynti-liike. Kaupasta sai melkein mit\u00e4 vaan, mutta p\u00e4\u00e4artikkelina oli k\u00e4ytetyt ty\u00f6kalut. Kerrottiin timpureiden ja muiden rakennusmiesten monasti k\u00e4yneen ostamassa kalliimmalla hinnalla takaisin viinanhimossa myymi\u00e4\u00e4n tai ty\u00f6maalta p\u00f6llittyj\u00e4 ty\u00f6kalujaan. Me pikkukundit vietiin usein j\u00e4tepaperia Huttuselle. Liikesuhteemme sai kuitenkin nolon lopun, kun h\u00e4n huomasi meid\u00e4n lis\u00e4nneen nippujen painoa kastelemalla.<\/p>\n

Tulen Siuntion kadun kulmaan. Se on lyhyt katu, joka alkaa Aleksis Kiven kadulta ja p\u00e4\u00e4ttyy Porvikseen. Ja mihin se jatkuisikaan, kun Porvoonkadun toisella puolella on iso kallio – nuoruuteni kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni buli bertsu, joka jatkuu kaksi kulmanv\u00e4li\u00e4 eteenp\u00e4in. Ennen oli t\u00e4m\u00e4 osuus kadusta p\u00e4\u00e4llystetty mukulakivill\u00e4, nyt se on asfaltoitu. Ylit\u00e4n Siuntion kadun ja vastaan tulee tuttu ovi. Puisen talon kulmassa oli ennen Elannon maitokauppa, jossa jatkosodan aikana, kun mutsi oli pieniin p\u00e4in, monena kylm\u00e4n\u00e4 aamuna ennen kouluun menoa jonotin perheen maitoannosta. Koko t\u00e4m\u00e4 kortteli on vanhaa puutalorivi\u00e4, jonka puoliv\u00e4liss\u00e4 on toinen tuttu liikehuoneiston ovi. T\u00e4ss\u00e4 sijaitsi siskojen parturi, jossa tukkani leikattiin koko sen ajan mit\u00e4 kulmilla asuin. siin\u00e4, pitsiverhoista p\u00e4\u00e4tellen, asutaan.<\/p>\n

Olen tullut toisen lyhyen kadunp\u00e4tk\u00e4n, Inkoonkadun kulmaan. Sen puolessav\u00e4liss\u00e4 oli Pelastusarmeijan eli Pr\u00e4ll\u00e4k\u00e4n talo, jossa siskolikka pienen\u00e4 k\u00e4vi p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4teitten kokouksissa, ja itse vanhempana ostin talkkarilta monet mustat lestit.<\/p>\n

Seuraavasta kulmanv\u00e4list\u00e4 en muista muuta kuin kivijalassa sijainneen Sahlstedtin sekatavarakaupan, josta makeann\u00e4lk\u00e4\u00e4n ostettiin namimuruja ja puurokastiketta, ja my\u00f6hemmin ensimm\u00e4iset yleisostokortin kupongilla saadut oikeat karamellit<\/p>\n

Tulen Karjalankadun kulmaan. Sen vasemmalla puolella sijainneen puutalon ja Vikstr\u00f6min maitokaupan tilalle on noussut kivitalo, mutta kulman oikeanpuoleinen lehmusten katveessa seisova vanha kivinen osaketalo Koti-kakkonen on paikallaan. Siin\u00e4 asui silloinen julkkis Henry Theel eli Tiilihenkka, joka joskus kes\u00e4ll\u00e4 avatessaan \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n avoimen ikkunan \u00e4\u00e4ress\u00e4 piti helvetinmoista m\u00f6ykk\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Olen perill\u00e4 nuoruuteni kadunp\u00e4tk\u00e4ll\u00e4, jossa kehityin poikasesta mieheksi. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 opin kaikki t\u00e4rke\u00e4t asiat suomenkielt\u00e4 my\u00f6den. Siin\u00e4kin tappelin aluksi vastaan, mutta pian opin sen pienemm\u00e4n riesan tien, jota siit\u00e4 l\u00e4htien useimmiten olen kulkenut. Kun on maassa maan tavalla tulee ihmisten kanssa parhaiten toimeen. Oli helpompi oppia suomea kuin saada turpiinsa.<\/p>\n

Tuossa kadun vasemmalla puolella, jossa ennen oli iso kallio, ja sen ja kadun v\u00e4lill\u00e4 puskia kasvava monttu, seisoo nyt kivitalojen rivi. Poissa on se tukeva puinen aita, jossa kulman jengi istui iltaa juttelemassa, tai niin kuin silloin sanottiin skeidaa bamlaten. Poissa on my\u00f6s vastap\u00e4inen puutalo saunoineen, jossa vanhoilta starbuilta opin paljon el\u00e4m\u00e4n perusasioita.<\/p>\n

Jatkan matkaa. Sipoonkadun kulmassa seisova vanha kotitaloni Viisykk\u00f6nen on viel\u00e4 entisell\u00e4\u00e4n. Entisest\u00e4 pankin vuokratalosta on tosin tullut osaketalo, ja sen asukkaat ovat tietenkin vuosien varrella vaihtuneet moneen kertaan. Seison hetken, sen saman parvekkeen alla jossa me kulman kundien kanssa usein pidettiin sadetta. Muistelen vanhoja kavereitani, joiden kanssa kauan sitten leikin kadun toisella puolella sijainneessa palopommin tuhoaman puutalon rauniossa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Huru-ukon k\u00e4rsimyksi\u00e4 koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n

Rudolf Lindblad<\/strong><\/p>\n

Ei ole mukavaa tulla vanhaksi: Siihen liittyy usein riskej\u00e4 jotka johtava t melkoisiin k\u00e4rsimyksiin. Siihen sain runsain mitoin tutustua alkukes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Kun er\u00e4\u00e4n\u00e4 toukokuun lopun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olin tyhjent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 putki- ja s\u00e4hk\u00f6ermontissa olevaa vanhaa k\u00e4mpp\u00e4\u00e4mme myyntikuntoon, ja olin er\u00e4\u00e4n alakaapin edess\u00e4 kontallani lattialla lipesi siit\u00e4 noustessani otteeni tiskip\u00f6yd\u00e4n reunalta ja kaaduin p\u00e4istikkaa keitti\u00f6n lattialle. Kun yritin nousta koski oikeaan jalkaan niin kovasti etten sen varaan pystynyt nousemaan. Hampaita kirist\u00e4en ja sielunvihollisen nime\u00e4 monasti mainiten kiemurtelin makuuhuoneessa seisovan vanhan nojatuolin luo ja onnistun suurella k\u00e4rsimyksell\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 siihen istumaan niin, ett\u00e4 yletyin ikkunalaudalla lojuvaan k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ni.Soitin muutamia viikkoja sitten el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4neelle pojalleni Ristolle ja pyysin apua. Autoni seisoi nimitt\u00e4in ovet auki ja avaimet sis\u00e4ll\u00e4 rapun edess\u00e4. H\u00e4n tuli vaimonsa kanssa, parkkeerasi ja lukitsi auton vanhalle parkkipaikalleni. Sen j\u00e4lkeen rupesimme miettim\u00e4\u00e4n, miten selvi\u00e4isin tilanteessa eteenp\u00e4in. Risto sanoi, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa h\u00e4n tulisi auttamaa an kaikin tavoin ja soitin ambulanssia. Vajaan kymmenen minuutin kuluttua pari valkotakkista miest\u00e4 soittivat ovikelloa, pyysiv\u00e4t sairasvakuutuskorttia, kyseliv\u00e4t mit\u00e4 oli tapahtunut, v\u00e4h\u00e4n tutkivat lonkkaani ja sanoivat seuraavan osoitteen olevan Malmin sairaala. Sen j\u00e4lkeen he nostivat minut pieneen py\u00f6rill\u00e4 varustettuun hissiin mahtuvaan tuoliin ja kyyti kohti sairaalaa alkoi.<\/p>\n

Perill\u00e4 sain sairaalavaatteet, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kyseli ja tutki pintapuolisesti, hoitaja antoi kipua helpottavan ruiskeen ja minut vietiin r\u00f6ntgeniin. Sitten p\u00e4\u00e4sin s\u00e4nkyyn ja sain ruokaakin. Jonkin ajan kuluttua l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tuli kertomaan minulla olevan selv\u00e4 murtuma lonkkaluun yl\u00e4osassa ja minut viet\u00e4isiin huomenna T\u00f6\u00f6l\u00f6n sairaalaan, jossa murtuma korjattaisiin ruuvaamalla. Jos kipu y\u00f6ll\u00e4 est\u00e4\u00e4 nukkumasta soita kelloa niin y\u00f6hoitaja antaa sinulle lis\u00e4\u00e4 kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti selostuksensa.<\/p>\n

Seuraavana aamuna ambulanssi kuskasi minut ja mustan muovipussin jossa oli siviili vaatteeni T\u00f6\u00f6l\u00f6n sairaalaan. Siell\u00e4 jouduin aluksi koronatestiin ja eristyshuoneeseen. Kun testini ilmeisesti oli negatiivinen jouduin magneettikuvaukseen ja illemmalla tuli l\u00e4\u00e4k\u00e4ri joka sanoi, ett\u00e4 Malmin diagnoosi oli oikea eik\u00e4 murtuma kovin paha ja siit\u00e4 selvi\u00e4isi yhdell\u00e4 ruuvilla. Huomenna p\u00e4\u00e4sisin toimenpiteeseen, joka hoidettaisiin paikallispuudutuksella.<\/p>\n

Se paikallispuudutus oli varsin kivuilias homma kun injektioneulalle etsittiin sopivia kohtia ilmeisesti selk\u00e4nikamien v\u00e4list\u00e4. Se puudutus oli kyll\u00e4 tehokas. Kun lonkkani my\u00f6hemmin leikattiin auki, porattiin, ruuvattiin ja ommeltiin kiinni tunsin kyll\u00e4 ett\u00e4 siell\u00e4 jotakin tehtiin, mutta se ei koskenut lainkaan. Toimenpiteen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin s\u00e4nkyyn ja ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 makailen odottaen leikkaushaavan v\u00e4h\u00e4n parantuvan ja p\u00e4\u00e4sen kotiin. Petyin pahasti, minulle tuli kova kuume ja ripuliakin kun mahani ilmeisesti otti itseens\u00e4 siit\u00e4 ruuvihommasta, Minua tutkittiin mm. per\u00e4suolit\u00e4hystyksell\u00e4. Sen j\u00e4lkeen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri
\nkertoi paksusuolessani olevan kuoliovaara ja minut tultaisiin huomisaamuna viem\u00e4\u00e4n Meilahteen jossa vaivani hoidettaisiin kuntoon.<\/p>\n

Seuraavana aamuna ambulanssi kuskasi minut ja mustan muovipussini Hartmannin sairaalaan jossa ensi alkuun jouduin koronatestiin ja eristykseen. My\u00f6hemmin, kun testini ilmeisesti oli ollut negatiivinen, jouduin magneettikuvaukseen ja sen j\u00e4lkeen minulle kerrottiin, ett\u00e4 nyt saisin viimeisen ateriani t\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 koska huomisaamuna joutuisin toimenpiteeseen jossa vatsani pit\u00e4isi olla mahdollisimman tyhj\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6hemmin kaksi hoitajaa paineli vatsaani monesta kohdasta ja kyseliv\u00e4t milt\u00e4 niiss\u00e4 tuntui ja arvailivat lopulta edellisen leikkauksen puudutuksen riitt\u00e4v\u00e4n huomiseenkin toimenpiteseen.<\/p>\n

Se tuntui riitt\u00e4v\u00e4n koska leikkaus oli varsin kivuton. Sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin pieneen huoneeseen, jossa minun lis\u00e4ksi oli kaksi ilmaisesti saman toimenpiteen l\u00e4pik\u00e4ynytt\u00e4 \u00e4ij\u00e4\u00e4. Min\u00e4 olin letkuruokinnassa ja toiset saivat jo kiinte\u00e4mp\u00e4\u00e4 sapuskaa, mutta kaikki paskansimme vuorotellen vaippahousuihimme. Mahdoimme haista pahalle, mutta onneksi olin menett\u00e4nyt hajuaistini. Hoitaja vei meid\u00e4t vuoronper\u00e4\u00e4n vessaan jossa oli istuimen j\u00e4 pytyn v\u00e4liss\u00e4 niin iso rako ett\u00e4 sen kautta pystyi huuhtelemaan ja pyyhkim\u00e4\u00e4n ahterin. Sen j\u00e4lkeen sai viel\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 sontia p\u00f6ntt\u00f6\u00f6n ennen kuin sai puhtaat vaippahousut. Ne eiv\u00e4t kauaa pysyneet puhtaana ja sai maata aika pitk\u00e4\u00e4n ennen kun taas vietiin vessaan. Leikkaus oli tehnyt mahani keskelle sellaisen raon, ett\u00e4 se \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n n\u00e4ytti edess\u00e4kin olevalta persvaolta j\u00e4i tikit jolla ohutsuoli oli ommeltu kiinni perasuoleen tekiv\u00e4t kipe\u00e4t\u00e4 vrsinkin jos joutui yskim\u00e4\u00e4n. Hoitaja neuvoi siin\u00e4 tapauksessa painamaan tyyny\u00e4 vatsaa vastaan, mik\u00e4 helpotti jonkin verran. En muista montako p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siin\u00e4 meni, mutta sen muistan, ett\u00e4 tuntui aika ankealta istua paskat housuissa tunkemassa lis\u00e4\u00e4 sapuskaa naamaan, ennen kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ilmoitti minun huomenna p\u00e4\u00e4sev\u00e4n Laakson
\nsairaalan kuntoutukseen.<\/p>\n

Kun ambulanssi seuraavana p\u00e4iv\u00e4na kuskasi minut ja muovipussini Laaksoon jouduin taas heti koronatestiin ja eristykseen. Sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sin yleiselle osastolle ja siell\u00e4 paskaralli sen kun jatkui. Kysyin minua tutkivalta l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 enk\u00f6 voisi saada jotakin l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ripulia vastaan. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 kaikki aikanaan. Kohta saat rollaattorin ja muita apuv\u00e4lineit\u00e4 joita terapeutti opettaa sinua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sain ferrarinpunaisen rollaattorin ja er\u00e4\u00e4nlaiseen tartuntakepin jolla mm. oli mukavaa vet\u00e4\u00e4 sukat jalkaan. Vatsaakin pystyin muutaman p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen hallitsemaan sen varran, ett\u00e4 jos hoitaja tuli heti auttamaan minut vessaan kun soitin kelloa s\u00e4ilyi vaippani puhtaana. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun menin rollaattorin kanssa itse vessaan luulin saavani kehuja, mutta hoitaja haukkui: – Jos olisit kaatunut tikit olisivat saattaneet revet\u00e4 ja kaikki sinuun tuhlattu hoitoty\u00f6 voinut menn\u00e4 hukkaan.<\/p>\n

Kun yhteens\u00e4 nelj\u00e4n viikon sairaalassaolon j\u00e4lkeen minut kuskattiin
\ninvataksissa rollaattorini kanssa kotiin, oli koti siisti, kukat hoidettu ja
\nlaskut maksettu. Risto ja h\u00e4nen vaimonsa Tarja olivat hoitaneet hommat.<\/p>\n

Kun juhlin kuudetta vuorokauttaa etten ollut paskantanut housuihin purkillisella keskiolutta oli ainoa j\u00e4ljell\u00e4 oleva ongelma etten saanut ajaa autoa ennen kuin kymmenen viikkoa oli kulunut sen lonkkakorjauksen j\u00e4lkeen. Siit\u00e4 selvisin pojan avulla, joka hommasi minulle sapuskat ja kuskasi vaimoa tapaamaan h\u00e4nen hoitopaikkaansa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani olen j\u00e4lleen oma surkeakuntoinen itseni<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4L\u00c4 TALLAA TARINOITA Jukka Luukkonen 2026 PIDET\u00c4\u00c4N HUOLTA El\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4. N\u00e4in\u00e4 aikoina el\u00e4m\u00e4n n\u00e4lk\u00e4 alkaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":201,"parent":0,"menu_order":9,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-271","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1382,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/271\/revisions\/1382"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/201"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/helsinki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}