MIKÄ ON EDUNVALVONTAVALTUUTUS?
- Edunvalvontavaltuutuksella henkilö järjestää etukäteen asioidensa hoidon sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan tai päättämään omista asioistaan
- Kohteena taloudelliset ja/tai henkilökohtaiset asiat
- pankki- ja vakuutusasiat sekä omaisuuden myynti ja ostaminen
- hoitoon ja asumiseen liittyvät asiat
- kiinteistön luovutukset ja lahjoitukset vaativat nimenomaisen maininnan
- korostetun henkilökohtaisiin toimiin (avioliitto, adoptio, testamentti jne.) valtuutetulla ei ole oikeutta
- Kykenemättömyys hoitaa omia asioita voi johtua sairaudesta, henkisen toiminnan häiriintymisestä tai heikentyneestä terveydentilasta
- Valtuutuksella henkilö nimeää itselleen valtuutetun asioidensa hoitamista varten ensisijainen, toissijainen ja varavaltuutettu
- Kaksi esteetöntä todistajaa
- Valtuutuksen vahvistamista haetaan digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttaja ei enää pysty itse hoitamaan omia asioitaan
MIKSI LAATIA EDUNVALVONTAVALTUUTUS?
- Edunvalvontavaltuutuksella ihminen voi nimetä itselleen mieluisan ja luotettavan henkilön (usein oma läheinen) hoitamaan omia asioita toimintakyvyn heikkenemisen varalta
- Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määritellä, kuka asioita hoitaa, mitä asioita saadaan hoitaa ja miten niitä saadaan hoitaa
- Valtuutus helpottaa myös valtuuttajan läheisten asemaa, sillä valtuutukseen liittyy vähemmän viranomaisvalvontaa kuin ns. perinteiseen edunvalvontaan, ts. arjen asioiden hoitaminen on valtuutuksen myötä helpompaa ja nopeampaa – ja usein myös halvempaa
- Perinteinen edunvalvonta onkin viimesijainen ja toimintakyvyn menettämisen jälkeen käytettävissä oleva keino turvata henkilön etuja silloin, kun tämä ei ole laatinut edunvalvontavaltuutusta aiemmin elämänsä aikana
MILLOIN LAATIA EDUNVALVONTAVALTUUTUS?
- Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä, kun on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ymmärtämään valtuutuksen sisällön ja merkityksen
- Esimerkiksi muistisairaan tai henkilön, jonka riittävä ymmärryskyky on muusta syystä epävarma, kannattaa pyytää valtuutuksen liitteeksi lääkärinlausunto ennen valtuutuksen tekemistä
- Edunvalvontavaltuutus tulisi laatia viimeistään silloin, jos sairastuu vakavasti ja ymmärryskyky on vielä varmasti olemassa
- tämäkään ei ratkaise esimerkiksi onnettomuustilanteita, jossa ymmärryskyky menee aivovaurion vuoksi kerralla
- Jokaisen täysi-ikäisen kannattaa laatia edunvalvontavaltuus ja sitä kannattaa myös tarkastella aika ajoin
VALTUUTUKSEN VOIMAANSAATTAMINEN
- Valtuutus saatetaan voimaan hakemalla sen vahvistamista digi- ja väestötietovirastosta
- Valtuutuksen vahvistamista varten on hankittava hakemuksen liitteeksi itse valtakirjan lisäksi lääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava luotettava selvitys valtuuttajan heikentyneestä terveydentilasta
- Toimintavelvoite on käytännön syistä edunvalvontavaltuutuksen saaneella henkilöllä
- Vahvistamisen voi hoitaa nykyisin täysin sähköisesti
- Voimaansaattamisen jälkeen valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan asioita hänen puolestaan
- taloudellisia asioita itsenäisesti
- henkilökohtaisia asioita hoidettaessa kysyttävä myös valtuuttajan näkemystä asiaan ymmärryskyvyn mahdollistamissa rajoissa – huomioitava myös mahdollinen viittaus hoitotahtoon (jos tehty)
- omaisuusluettelo toimitettava DVV:lle 3 kk kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta
- vuositili toimitettava DVV:lle vain, jos valtakirjassa niin määrätty – kirjanpitoa tapahtumista silti pidettävä aina
- päätöstili edunvalvontavaltuutuksen lakattua on toimitettava viipymättä sille, jolla on oikeus omaisuuden vastaanottamiseen (useimmiten valtuuttajan kuolinpesä), ellei valtakirjassa toisin määrätty
MIKÄ ON TESTAMENTTI?
- Testamentti on tekijänsä ”viimeinen tahto”
- Testamentilla testamentin tekijä, eli testaattori, määrää, miten omaisuus on hänen kuolemansa jälkeen jaettava
- tahto on lähtökohtaisesti vapaa, mutta lakia ei voi vaatia rikottavaksi eikä toisten lakimääräisiä oikeuksia voi loukata – huomioitava mm. lakiosaoikeus
- rintaperillisen perinnöttömäksi jättäminen on mahdollista vain hyvin rajatuissa tapauksissa
- Erilaisia testamenttityyppejä on useita – oikeudelliset vaikutukset vaihtelevat
- Testamenttimääräys voi koskea omaisuuden jaon ohella myös esimerkiksi hautajaisjärjestelyitä
- myös ns. hoitotahdosta käytetään joskus virheellisesti nimeä hoitotestamentti – juridisesti kyse ei kuitenkaan ole testamentista
- Testaattori voi halutessaan määrätä myös testamentin toimeenpanijan, eli nimetä luotettavaksi tietävänsä henkilön varmistamaan, että testamenttimääräykset varmasti toteutuvat testaattorin toiveiden mukaisesti – mukana voi olla myös kuoleman jälkeisiä ”toiminnallisia ohjeita”, kuten toiveita haudan hoidosta tms.
MIKSI TESTAMENTTI?
- Testamentin tekijälle mielenrauha siitä, että hänen pitkän elämäntyönsä hedelmä, omaisuus, ohjautuu halutulla tavalla haluttujen läheisten hyväksi
- Leski, lapset, sisarukset, ystävät, uusperhetilanteet
- Tekijälle mielenrauha siitä, että hautaus, hautajaiset ja/tai haudanhoito tapahtuvat hänen toiveidensa mukaisesti
- Testamentilla voidaan turvata olennaisella tavalla lesken ja muiden läheisten asema kuoleman jälkeen
- Testamentilla voidaan vaikuttaa merkittävästi perintöveron määrään, eli se on keskeinen perintösuunnittelun väline
- Parhaassa tapauksessa omaisuutta voidaan ohjata lahjoituksina osissa siirtämällä jo elinaikana lapsille ja lapsenlapsille ilman verovaikutuksia tai vähäisillä verovaikutuksilla
Tyyppiesimerkki: kesämökkikiinteistö.
TESTAMENTTITYYPPEJÄ
- Yleistestamentti
- koko omaisuus tai määräosa siitä osoitetaan halutulle henkilölle
- yleistestamentin saaja on aina kuolinpesän osakas – oikeus osallistua kuolinpesän päätöksentekoon
- Erityistestamentti
- tietty esine tai vaikkapa rahamäärä osoitetaan halutulle henkilölle, ns. legaatinsaajalle
- täytetään ennen perinnönjakoa – legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas, eikä osallistu kuolinpesän päätöksentekoon
- Omistusoikeustestamentti
- testamentattuun omaisuuteen annetaan rajoittamaton määräysvalta
- omaisuus voidaan saajan toimesta mm. testamentata edelleen eteenpäin
- Rajoitettu omistusoikeustestamentti
- kuten omistusoikeustestamentti, mutta testamentissa on nimetty ensisaaja ja toissijaissaaja – ensisaajalla ei oikeutta testamentata omaisuutta edelleen
- esimerkki: omaisuus menee ensin eloonjääneelle puolisolle ja vasta molempien puolisoiden kuoltua puolisoiden lapsille
- Hallinta-/käyttöoikeustestamentti
- omaisuus määrätään toisen hallintaan, mutta toisen omistukseen
- esimerkki: käyttöoikeus kesämökkiin annetaan lapsille ja omistusoikeus lapsenlapsille
- erinomainen perintösuunnittelun väline: käyttöoikeudesta ei makseta lainkaan perintöveroa ja se toisaalta vähentää omistusoikeuden saajan perintöveroa
- Keskinäinen testamentti
- kahden testamentin yhdistelmä, jossa kaksi henkilöä ilmaisee viimeisen tahtonsa toistensa hyväksi
- tyypillisesti puolisoiden välillä yhdistelmä hallinta- ja omistusoikeustestamentteja
