Hyvää alkanutta vuotta kaikille Teille, Hopealinnan asukkaat
ja kiitos viime vuoden yhteisistä hetkistä!
Kerhomme jatkuvat taas kerhotuvassanne tuttuun tapaan joka
kuukauden parillisten viikkojen keskiviikkoina alkaen kello 14.00.
TULEVAT KERHOPÄIVÄT
08.01 ja 22.01
05.02 ja 19.02
05.03 ja 19.03
02.04 ja 16.04
14.05 ja 28.05
Ilmoitamme erikseen mahdollisista aikataulumuutoksista!
Iloa elämään yhteisillä kahvi- ja rupatteluhetkillä!
Tervetuloa.
K e v ä t k a u d e n 2025 k e r h o k o o s t e i t a
Aloitimme tämän vuoden kerhot keskiviikkona 8.1.
kymmenen osallistujan voimin.
Kerho alkoi taas tuttuun tapaan kahvittelulla ja siinä lomassa
joulujututkin tuli kerrottua ja viettämäämme joulujuhlaa muisteltua.
Oli siis iloisia uutisia, mutta myös surullisia.
Olimme vuodenvaihteen aikana menettäneet useampia yhteisiä ja
henkilökohtaisia ystäviä tai sukulaisia. Heitä muisteltiin ja samalla
iloittiin itse kukin siitä, että voimme taas tavata ja yhdessä suunnitella
tulevaa. Aina on toivoa, kun pääsee liikkumaan!
* * * * * *
Seuraavassa kerhossa 22.01. saimme suru-uutisena kuulla
yhdistyksemme perustajajäsenen Ada Juvosen kuolemasta.
Tämä kerhoaika kuluikin sitten ihan muisteloiden merkeissä,
joka jatkui myös seuraavassa kerhossa.
* * * * * *
Helmikuun 5. päivänä kokoonnuimme 11 henkilön voimin.
Olimme jo saaneet kutsun Adan muistotilaisuuteen.
Otimme kutsun kunnioituksella vastaan ja
päätimme osallistua muistotilaisuuteen pienellä ryhmällä.
Pirkko kertoi vielä, että hän oli tehnyt Adan muistokirjoituksen
Eläkeläinen-lehteen.
* * * * * *
Kokoonnuimme helmikuun 19. päivä 11 henkilön voimin.
Kerhon aika kului vielä Ada Juvosen muistotilaisuuden merkeissä.
Tilaisuus oli yhtä aikaa kaunis, harras ja iloinen.
Kaikissa sukulaisten kuin myös ystävienkin esittämissä muisteloissa ja
musiikkiesityksissä oli kauniisti aistittavissa Adan ”henki”.
Tätä tunnetta vahvisti vielä yhdistyksemme puolesta sihteerimme
Pirkko Helanderin Adasta kirjoittama ja kertoma muistokirjoitus, joka
sisälsi kauniilla tavalla koko heidän pitkän ystävyytensä kaaren pituisen
kertomuksen, niin yhdistysasioissa kuin myös henkilökohtaisella tasolla.
* * * * *
5.3.2025 vietimme iloisen Laskiais- aiheisen kerhon,
joka kokosi paikalle 13 kerholaista.
”Kahvi-Kaisalla” ja ”Kahvi-Maijalla” oli molemmalle riittävästi puuhaa
ennen muun kerhoväen tuloa.
Tuoksuvan kahvin ja täytettyjen laskiaispullien kanssa olikin mukava
odottaa muun kerhoväen saapumista, jota alkoikin tulla mukavasti ja
kohta tuvan täytti taas leppoisa puheensorina.
Kahvittelujen ja kuulumisten jälkeen siirryimme odotettuun lauluhetkeen!
Laskiaisen kunniaksi alkulauluiksi päätyivät Tiku ja Taku sekä Jänöjussin
mäenlasku. Ja kun laulamaan päästiin, jatkoimme ”Laula Kanssain” –
lauluvihkomme laulujen parissa. Toiveita tuli ja kaikki toiveet toteutettiin!
Emme unohtaneet tälläkään kertaa kädentaitoja,
sillä kaikki kahvittelun jälkeen siisteiksi jääneet servetit saivat näppärissä
sormissamme uuden elämän kauniina kukkasina!
Kerhopäivän päättyessä olikin mukava lähteä kotiin
”muistoreppu” ilosta pullollaan!
* * * * *
19.03.2025 vietettyyn kerhoon kokoontui 11 kerholaista.
Oli taas mukavaa tavata ja vaihtaa kuulumisia, joita ryydittivät hyvä kahvi
herkullisine voileipineen ja pikkumakeisineen.
Tämän päivän touhu-teemana oli kuvien värittäminen.
Jokainen sai valita mieluisen kotiaiheisen kuvan ja värittää sen
haluamallaan tavalla. Tällä kertaa käytössä olivat vahaväriliidut, joilla
saikin kuviin kauniin pehmeitä muotoja. Vain mielikuvitus oli rajana.
Tämä oli niin mukaansa tempaavaa, että keskustelut unohtuivat ja
kaikkien keskittyminen siirtyi täysin omaan työhönsä.
Signeeratut kuvat laitetaan esille kevätpäättäjäisiin kaikkien nähtäväksi!
* * * * *
Kokoonnuimme 02.04.2025 taas tutulla kivalla porukalla.
Olimme ajatelleet aloittaa tuolijumpalla, mutta luovuimme siitä,
kun radion tekniikka petti, emmekä saaneet jumppaohjelmaa kuuluviin.
Eipä hätää, kekseliäitä kun olemme!
Kerhoaika kuluikin leppoisasti kuulumisten, kahvittelun
ja askartelujen merkeissä, joista mainittakoon
pienten suloisten pupujen tekeminen.
* * * * *
Kerhomme kokoontui 16.04.2025 runsaslukuisena!
Kerho täyttyi virkeistä kerholaisista, jotka otettiin vastaan hyvällä
kahvilla ja vaalikakulla!
Kerhoväki oli iloisella tuulella, liekö kakun ansiota, ja juttu luisti!
Jutut siirtyivät leppoisasti asiasta toiseen ja kahvien jälkeen oli vielä
mukavaa laulaa toivelauluja toisten värittäessä pääsiäistipuja.
* * * * *
KEVÄTKAUDEN PÄÄTÖS 28.5.25
Aikomuksemme olla ensin ulkona makkaran grillauksessa vesittyi, joten siirryimme
heti kerhotiloihin. Anni ja Seija olivatkin tulleet jo laittamaan tarjottavia herkkuja
ja keittämään kahvit valmiiksi. Tulijat olivat ensin vähän epäröiviä aloituspaikasta,
mutta lopulta kaikki pitivät sisätiloissa oloa mukavimpana vaihtoehtona.
Annin ja Seijan loihtimat ihanat vohvelileivokset ja kahvin hyvä tuoksu kutsui tulijoita,
joten juhlat oli mukava aloittaa niillä.
Iloiseen juhlaan mahtui myös vakavaa asiaa, kun Hopealinnan asukkaat olivat saaneet
kaupungilta kotitalonsa Hopealinnan purkuilmoituksen, joka tiesi muuttoa jonnekin.
Tämä herätti kaikissa suurta pelkoa ja hämmennystä, mitä tulevaisuus nyt tuo
tullessaan. Asia puhutti kaikkia ja pelko tulevasta oli ihan käsin kosketeltavaa.
Tämä tieto oli meille kaikille yhtä iso uutinen. Ei edes Risto tiennyt asiasta, vaikka
hän on vielä Vanhusneuvostossa. Asia ei ollut tullut esille edes Vanhusneuvostossa.
Sen verran kaupunki tuli asukkaita vastaan, että lupasi auttaa heitä tekemään
asuntohakemuksia, kuitenkin ilman minkäänlaista tietoa tulevista palveluista.
Päätimme Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry:n edustajina ottaa tähän kantaa ihan
julkisesti kirjoituksellamme KMV- paikallislehteemme. Tämä oli yhteispäätös meidän ja
Hopealinnan asukkaiden/kerholaisten kanssa. Teimme kirjoituksen, joka julkaistiin
heti seuraavan viikon lehdessä. Kerhon kesätauon vuoksi yhteydenpitomme ei nyt ole
toiminut Hopealinnan asukkaiden välillä, joten emme tiedä mahdollisista muutoksista
tämän asian tiimoilta. Syksyllä saamme varmaan tietää tästä enemmän.
Tämä vaikuttaa yhtä paljonkerhomme jatkumiseen; Missä ja Milloin se on mahdollista!
* Saimme vielä juhlan lopuksi musiikkia, kun Seija lauloi saamastaan joululahjakirjastaan
kauniin Oskar Merikannon pianolle sovittaman kansanlaulun ”Jos voisin laulaa” ja vielä
toisena lauluna oman sanoituksensa ja sävellyksensä ”Viulutyttö”.
Näihin musiikillisiin tunnelmiin päätimme tämän kevätkauden kerhot.