Kevät keikkuen tulevi
lumipenkat pehmitellen
tuulen lempeän keralla
sadepilvetkin mukana.
kirj. Oiva Pennanen
Kevät tulee muuttolintujen kanssa. Olin Pitkässäniemessä ulkoiluystäväni kanssa kävelemässä ja katselimme taivaalle, kun kurkiparvi haki korkeutta. Se oli upean näköistä ja kurkien tovereidensa kutsuhuuto sykähdytti sydäntä. Hetken käveltyämme katseemme kohdistui pellolle, josta kovan ääntelyn myötä nousi joutsen pariskunta lentoon. Oli niin kevään tuntua, aurinko paistoi ja linnut lauloivat.
Hieman idylliä häiritsi moottoritien kova tausta häly. Kesän tultua myös alkaa varmaankin Pitkänniemen rakennusprojektit, jotka tulevat häiritsemään niemen asukkaiden ja potilaiden rauhaa. Kuinka käy lintujen seuranta Markluhdanlahden luontolavalta, kun rakennusmeteli alkaa? Entä lampaiden laiduntamisen katselu luontopolulta? Minua myös surettaa se, että jos vanhat harvinaiset puut niemen alueelta kaadetaan. Markluhdanraittia reunustavat Hopeasalavat eli hopeapajut ovat niin ihania. Seuraan niiden vuosirytmiä mielenkiinnolla. Ovat kauniita joka vuoden aikana, ilman lehtiä tai lehtien kanssa.
Myös Pitkänniemen puiston alue on täynnä harvinaisia puita. Valtavan isoja omenapuita sekä harvinaisia istutettuja havu- että lehtipuita, joita toi puistoon ylilääkäri ja botanisti (kasvitieteilijä) Emil Bougberg. Siellä puiston keskellä on myös kivikautinen asuinpaikka. Kuinka niidenkin käy? Toivotaan, että tervettä järkeä käytetään, historiaa ja luontoa säilyttäen.
Oikein hyvää kevään odotusta kaikille!
Terveisin puheenjohtaja Ritva Malinen