Aprillipäivä 1.4
”Aprillia syö silliä juo kuravettä päälle” Aprillipäivänä saa narrata luvan kera. Eritysen hauskaa on narrata auktoriteettejä, siksi aprillaaminen on suosittuja etenkin koulumaailmassa. Uskomattominta on kuitenkin, että aprillipilat onnistuvat vuodesta toiseen, vaikka kaikki tietävät, milloin ollaan vaaravyöhykkeellä. Aprillausta eli luvallista puijaamista voidaan sanoa esiintyneent miltei aina ja kaikkialla. Sen alkuperää on vaikea hahmottaa. Roomalaiset pilailivat narrijuhlissaan, Intialaiset hulijuhlissaan ja kristityissä maissa huhtikuun 1. on tunnettu Juudaksen syntymäpäivänä, kaikenpuolisen epäonnen ja petosten päivänä, jolloin sopii myös huijata. Tuona päivänä uskomuksen mukaan myös paholainen suistettiin taivaasta maan päälle ja sen valtaa täällä voitiin torjuaa vain naurun ja pilan mahdilla. Kansanhuviksi huhtikuisen aprillauksen epäillään muodostuneen Ranskassa 1500-luvulla, vaikka huhtikuun 1. päivänä oli tehty piloja pitkin Eurooppaa jo aiemmin pitkin Eurooppaa jo aiemmin keskiajalla.Ranskalaiset siirsivät 1500- luvulla kalenterivuoden alkamaan tammikuun ensimmäisenä päivästa aiemman huhtikuun ensimmäisen sijasta. Kovapäiset maalaiset eivät oppineet uutta ajanlaskua vaan viettivät uuttavuotta edelleen huhtikuussa. Näitä 2maalaistolloja” nimitettiin nimellä poisson d,Avril” huhtikuun kala”. Miksi juuri kala? ehkä juuri siksi, että siksi, että vanhoissa roomalaistenylhäistenhuhtikuun alun kevätjuhlissa rahvas viskoi juhlapukukansaa mädillä kaloilla..
Suomeen aprillauksen hauskuus levisi 1700-luvulla., aprillausperinne kolkutteli ensimmäiseksi kartanoiden ja pappiloidenovia.. 1800-luvulla lähetettiin aprillikirjeitä eli kirjoitettiin asioista missä ei ollut mitään perää, nykyään nämä kirjeet ilmestyvät sanomalehdissä lehtijuttujen muodossa. Aprillijutun on oltava uskottavan oloinen, muutoin ihmiset eivät lähde liikkeelle, ja liikkeellehän heidät on saatava, jotta nähtäisiin kuinka moni menee lankaan. Esimerkiksi vuonna 1999 eräs austalialainen kertoi, että paavi tekee lyhyen vierailun Brisbaneen. Lentokentälle kiirehti satakunta ihmistä paavia katsomaan. Siellä heille esiteltiinkin Paavi-merkkinen nurmikonkastelulaite. alehti meni hyvin kaupaksi. Suomalisten suosikkipila 1970-luvulta oli jättää työkaverin pöydälle viestilappu jossa oli soittopyyntö ja puhelinnumero neiti Karhulta, herra Sudelta taikka insinööri Näädältä. Soitoon vasta Korkeasaaren VAIHDE.
Hymni
(Eino Leino)
Vapaa syntyi Suomen kansa, muistaa vanhaa vapauttaan, lauluissansa korven kansa valtas meille vapaan maan. Väinämöisen laulun laine vyöryy kautta maailman, taipuu aine, nousee maine maasta hengen voittoisan. Vaikka tuiskii talvi lunta, paljon painuu alle jään, näkee unta ihmiskunta oikeasta itsestään. Uusko uhkaa Suomen surma? Taasko tarpeen mahti maan? Tulkoon turma, vaikka hurma, kaikki yhteen kuulutaan. Tuima tääl` on kehto hauta, sankka saartaa pohjan yö, tääl` ei auta miekka, rauta auttaa aatos, tarmo, työ.
SUOMESTA SANOTTUA:
On lottovoitto syntyä suomessa. Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme voi tulla, olkaamme siis suomalaisia. Vapaassa maassa puhaltavat vapaat tuulet.
Maaginen juhannusyö
Juhannuksen sijainti kesäpäivänseisauksen tuntumassa tuo juhlaan taikaa! Juhannusaatto ja juhannusyö ovat maagisempia aikoja.Vuoden lyhimpänä yönä luomakunnan salaisuudet avautuvat jokaiselle, jolla on taito niitä katsella ja kuunnella. Ennenvanhaan juhannusaattona lehmän sarviin sidottiin ”liuhta” kaisloista ja kieloista tehty seppeleentapainen, ennen kuin lehmä laskettiin laitumelle. Jos liuhta oli tallessa, kun lehmä palasi, oli se onnen merkki. Jos koristeet olivat pudonneet metsään, tiesi se pahaa. Eniten taikoja tekivät lemmenkipeät neidot. Juhannuksena tarjoitui tilaisuus sytyttää ihastuksensa rinta lemmenliekkeihin, piti vain kieriskellä ilman rihman kiertämää mielitiettynsä talon pellossa, jos pellossa kieriskely ei houkutellut, voi juoksennella yhdeksää ojaa pitkin, tai kiertää pellon kolmesti. Miksi juuri pellon? Kun ihastus söi syksyllä leipää, joka oli tehty sen pellon viljasta, jossa neito oli tehnyt taikojaan, leimahti syöjän lempi neitoa kohtaan.
Lisää juhannustaikoja:
Juhannusiltana nukkumaan mennessä käännettiin vasemman jalan sukka nurin ja sen kantapäähän pantiin viiden pennin raha. Sukka vedettiin vasmpaan jalkaa. Sen jälkeen ei saanut enää mitään puhua. Unessa näki tulevan sulhasensa.
Morsiammensa saa nähdä, jos menee juhannuyönä kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettuu katon harjalle hajareisin istumaan.
Juhannusiltana asetetaan pään alle yöksi useita kukkia ja jokaiselle kulalle nimetään joku poika. Kenen kukkanen on virkein aamulla, on se tuleva sulhanen.
Nämä poiminnat on Perinnekirjasta.
Hauskaa juhannusta!
Vappu
Nykyaikainen vappu on alunperin opiskelijoiden ja työväen juhla, siinä yhdistyy kansainvälinen työväen aate sekä moderni katukarnevaali ja perisuomalainen juomatapa. Vuosisadan vaihtuessa raittiusliike onnistui ujuttamaan hetkeksi herrasväen siman viinaksien tilalle, mutta väkijuomat tulivat kuitenkin pian takaisin. Ylioppilailla oli ennenvanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kesälakki. Talvilakki vaihdettiin kesälakkiin tiettynä päivänä ja silloin vietettiin myös kevätjuhlaa. Alkujaan tämä tapahtui Flooran ja kukan päivänä 13.5. Tällaisissa juhlissa laulettiin Runebergin ja Paciuksen MAAMME-laulu ensimmäistä kertaa vuonna 1848. Muutakin ohjelmaa toki on, monissa opiskelijakaupungeissa jokin soveltuva patsas lakitettaan yloppilaslakilla. Helsingissä se on Havis Amanda. Teekkareiden vappujuhlat ovatkin omaa luokkaansa. Teekkarijäynät ovat niin tunnettuja että Poliisitkin ovat joutuneet usein puuttumaan niihin ja monet juhliat heräävät seuraavaan aamuun muualta kuin omasta sängystään. Ikävä kyllä nykyään entistä nuoremmat juhlivat kaupungilla ja sieltä usein lastensuojelu heidät korjaa. Mitä isot edellä sitä pienet perässä
Kaikesta huolimatta
HAUSKAA VAPPUA
