{"id":1843,"date":"2022-04-26T14:45:58","date_gmt":"2022-04-26T11:45:58","guid":{"rendered":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/?page_id=1843"},"modified":"2023-04-01T08:24:57","modified_gmt":"2023-04-01T05:24:57","slug":"artikkelit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/artikkelit\/","title":{"rendered":"Artikkelit"},"content":{"rendered":"

Aprillip\u00e4iv\u00e4 1.4
\n<\/strong><\/p>\n

”Aprillia sy\u00f6 silli\u00e4 juo kuravett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle” Aprillip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saa narrata luvan kera. Eritysen hauskaa on narrata auktoriteettej\u00e4, siksi aprillaaminen on suosittuja etenkin koulumaailmassa. Uskomattominta on kuitenkin, ett\u00e4 aprillipilat onnistuvat vuodesta toiseen, vaikka kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, milloin ollaan vaaravy\u00f6hykkeell\u00e4. Aprillausta eli luvallista puijaamista voidaan sanoa esiintyneent miltei aina ja kaikkialla. Sen alkuper\u00e4\u00e4 on vaikea hahmottaa. Roomalaiset pilailivat narrijuhlissaan, Intialaiset hulijuhlissaan ja kristityiss\u00e4 maissa huhtikuun 1. on tunnettu Juudaksen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kaikenpuolisen ep\u00e4onnen ja petosten p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin sopii my\u00f6s huijata. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 uskomuksen mukaan my\u00f6s paholainen suistettiin taivaasta maan p\u00e4\u00e4lle ja sen valtaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 voitiin torjuaa vain naurun ja pilan mahdilla. Kansanhuviksi huhtikuisen aprillauksen ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n muodostuneen Ranskassa 1500-luvulla, vaikka huhtikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli tehty piloja pitkin Eurooppaa jo aiemmin pitkin Eurooppaa jo aiemmin keskiajalla.Ranskalaiset siirsiv\u00e4t 1500- luvulla kalenterivuoden alkamaan tammikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4sta aiemman huhtikuun ensimm\u00e4isen sijasta. Kovap\u00e4iset maalaiset eiv\u00e4t oppineet uutta ajanlaskua vaan viettiv\u00e4t uuttavuotta edelleen huhtikuussa. N\u00e4it\u00e4 2maalaistolloja” nimitettiin nimell\u00e4 poisson d,Avril” huhtikuun kala”. Miksi juuri kala? ehk\u00e4 juuri siksi, ett\u00e4 siksi, ett\u00e4 vanhoissa roomalaistenylh\u00e4istenhuhtikuun alun kev\u00e4tjuhlissa rahvas viskoi juhlapukukansaa m\u00e4dill\u00e4 kaloilla..<\/p>\n

Suomeen aprillauksen hauskuus levisi 1700-luvulla., aprillausperinne kolkutteli ensimm\u00e4iseksi kartanoiden ja pappiloidenovia.. 1800-luvulla l\u00e4hetettiin aprillikirjeit\u00e4 eli kirjoitettiin asioista miss\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kirjeet ilmestyv\u00e4t sanomalehdiss\u00e4 lehtijuttujen muodossa. Aprillijutun on oltava uskottavan oloinen, muutoin ihmiset eiv\u00e4t l\u00e4hde liikkeelle, ja liikkeelleh\u00e4n heid\u00e4t on saatava, jotta n\u00e4ht\u00e4isiin kuinka moni menee lankaan. Esimerkiksi vuonna 1999 er\u00e4s austalialainen kertoi, ett\u00e4 paavi tekee lyhyen vierailun Brisbaneen. Lentokent\u00e4lle kiirehti satakunta ihmist\u00e4 paavia katsomaan. Siell\u00e4 heille esiteltiinkin Paavi-merkkinen nurmikonkastelulaite. alehti meni hyvin kaupaksi. Suomalisten suosikkipila 1970-luvulta oli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaverin p\u00f6yd\u00e4lle viestilappu jossa oli soittopyynt\u00f6 ja puhelinnumero neiti Karhulta, herra Sudelta taikka insin\u00f6\u00f6ri N\u00e4\u00e4d\u00e4lt\u00e4. Soitoon vasta Korkeasaaren VAIHDE.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hymni<\/strong><\/p>\n

(Eino Leino)<\/p>\n

Vapaa syntyi Suomen kansa, muistaa vanhaa vapauttaan, lauluissansa korven kansa valtas meille vapaan maan. V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen laulun laine vy\u00f6ryy kautta maailman, taipuu aine, nousee maine maasta hengen voittoisan. Vaikka tuiskii talvi lunta, paljon painuu alle j\u00e4\u00e4n, n\u00e4kee unta ihmiskunta oikeasta itsest\u00e4\u00e4n. Uusko uhkaa Suomen surma? Taasko tarpeen mahti maan? Tulkoon turma, vaikka hurma, kaikki yhteen kuulutaan. Tuima t\u00e4\u00e4l` on kehto hauta, sankka saartaa pohjan y\u00f6, t\u00e4\u00e4l` ei auta miekka, rauta auttaa aatos, tarmo, ty\u00f6.<\/p>\n

SUOMESTA SANOTTUA:<\/p>\n

On lottovoitto synty\u00e4 suomessa. Ruotsalaisia emme ole, ven\u00e4l\u00e4isiksi emme voi tulla, olkaamme siis suomalaisia. Vapaassa maassa puhaltavat vapaat tuulet.<\/p>\n

 <\/p>\n

Maaginen juhannusy\u00f6<\/strong><\/p>\n

Juhannuksen sijainti kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4nseisauksen tuntumassa tuo juhlaan taikaa! Juhannusaatto ja juhannusy\u00f6 ovat maagisempia aikoja.Vuoden lyhimp\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 luomakunnan salaisuudet avautuvat jokaiselle, jolla on taito niit\u00e4 katsella ja kuunnella. Ennenvanhaan juhannusaattona lehm\u00e4n sarviin sidottiin ”liuhta” kaisloista ja kieloista tehty seppeleentapainen, ennen kuin lehm\u00e4 laskettiin laitumelle. Jos liuhta oli tallessa, kun lehm\u00e4 palasi, oli se onnen merkki. Jos koristeet olivat pudonneet mets\u00e4\u00e4n, tiesi se pahaa. Eniten taikoja tekiv\u00e4t lemmenkipe\u00e4t neidot. Juhannuksena tarjoitui tilaisuus sytytt\u00e4\u00e4 ihastuksensa rinta lemmenliekkeihin, piti vain kieriskell\u00e4 ilman rihman kiert\u00e4m\u00e4\u00e4 mielitiettyns\u00e4 talon pellossa, jos pellossa kieriskely ei houkutellut, voi juoksennella yhdeks\u00e4\u00e4 ojaa pitkin, tai kiert\u00e4\u00e4 pellon kolmesti. Miksi juuri pellon? Kun ihastus s\u00f6i syksyll\u00e4 leip\u00e4\u00e4, joka oli tehty sen pellon viljasta, jossa neito oli tehnyt taikojaan, leimahti sy\u00f6j\u00e4n lempi neitoa kohtaan.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 juhannustaikoja:<\/strong><\/p>\n

Juhannusiltana nukkumaan menness\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettiin vasemman jalan sukka nurin ja sen kantap\u00e4\u00e4h\u00e4n pantiin viiden pennin raha. Sukka vedettiin vasmpaan jalkaa. Sen j\u00e4lkeen ei saanut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n puhua. Unessa n\u00e4ki tulevan sulhasensa.<\/p>\n

Morsiammensa saa n\u00e4hd\u00e4, jos menee juhannuy\u00f6n\u00e4 kolmasti muutetun rakennuksen katolle ja asettuu katon harjalle hajareisin istumaan.<\/p>\n

Juhannusiltana asetetaan p\u00e4\u00e4n alle y\u00f6ksi useita kukkia ja jokaiselle kulalle nimet\u00e4\u00e4n joku poika. Kenen kukkanen on virkein aamulla, on se tuleva sulhanen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 poiminnat on Perinnekirjasta.<\/p>\n

Hauskaa juhannusta!<\/p>\n

 <\/p>\n

Vappu<\/p>\n

Nykyaikainen vappu on alunperin opiskelijoiden ja ty\u00f6v\u00e4en juhla, siin\u00e4 yhdistyy kansainv\u00e4linen ty\u00f6v\u00e4en aate sek\u00e4 moderni katukarnevaali ja perisuomalainen juomatapa. Vuosisadan vaihtuessa raittiusliike onnistui ujuttamaan hetkeksi herrasv\u00e4en siman viinaksien tilalle, mutta v\u00e4kijuomat tulivat kuitenkin pian takaisin. Ylioppilailla oli ennenvanhaan kaksi lakkia: tumma talvilakki ja valkoinen kes\u00e4lakki. Talvilakki vaihdettiin kes\u00e4lakkiin tiettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja silloin vietettiin my\u00f6s kev\u00e4tjuhlaa. Alkujaan t\u00e4m\u00e4 tapahtui Flooran ja kukan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 13.5. T\u00e4llaisissa juhlissa laulettiin Runebergin ja Paciuksen MAAMME-laulu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 1848. Muutakin ohjelmaa toki on, monissa opiskelijakaupungeissa jokin soveltuva patsas lakitettaan yloppilaslakilla. Helsingiss\u00e4 se on Havis Amanda. Teekkareiden vappujuhlat ovatkin omaa luokkaansa. Teekkarij\u00e4yn\u00e4t ovat niin tunnettuja ett\u00e4 Poliisitkin ovat joutuneet usein puuttumaan niihin ja monet juhliat her\u00e4\u00e4v\u00e4t seuraavaan aamuun muualta kuin omasta s\u00e4ngyst\u00e4\u00e4n. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n entist\u00e4 nuoremmat juhlivat kaupungilla ja sielt\u00e4 usein lastensuojelu heid\u00e4t korjaa. Mit\u00e4 isot edell\u00e4 sit\u00e4 pienet per\u00e4ss\u00e4<\/p>\n

Kaikesta huolimatta<\/p>\n

HAUSKAA VAPPUA<\/p>\n

\"kukka\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aprillip\u00e4iv\u00e4 1.4 ”Aprillia sy\u00f6 silli\u00e4 juo kuravett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle” Aprillip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saa narrata luvan kera. Eritysen hauskaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1843","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1843"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2577,"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1843\/revisions\/2577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yhdistykset.elakelaiset.fi\/porvoo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}