Raaseporin vanhusneuvosto
Kaupunginhallitus on valinnut Raaseporin vanhusneuvoston jäsenet vuosille 2022-2023. Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry:n edustajana neuvostossa toimii Rauno Gillsten. Harry Yltävä on neuvostossa kaupunginhallituksen edustajana.
Eduskuntavaalit 2023
Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2.4.2023
1
Riittävä toimeentulo
kaikille eläkeläisille
Suomeen tarvitaan oikeudenmukainen eläkeuudistus. Painottamalla pieniä eläkkeitä voidaan eläkeläisköyhyys poistaa ja estää eläkeläisköyhyyden kasvu tulevaisuudessa.
Entistä useammalla työssäkäyvällä on katkonainen työura ja siksi pieni työeläkekertymä: pätkätyöläisillä, lasten ja omaisten hoitajilla, itsensä työllistäjillä, luovan alan työntekijöillä ja maahanmuuttajilla. Nuoremmat sukupolvet tarvitsevat luottamuksen riittävään eläkkeeseen tulevaisuudessa.
Käynnistetään eläkeuudistuksen valmistelu. Tavoitteena on vähintään 1 000 euron eläke kaikille. Keskeistä on kansaneläkkeen tasokorotus ja kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisen lieventäminen. Myös pieniin työeläkkeisiin tarvitaan euromääräisiä korotuksia indeksikorotusten lisäksi.
Eläkeläisköyhyyden poistamiseksi käynnistetään laaja ohjelma, jossa tarkastellaan eläkkeiden lisäksi ikääntymiseen liittyviä menoja, kuten asumismenot,
terveyskulut, asiakasmaksut,
sekä lääke- ja sairauskulukatot.
Selvitetään keinoja pienyrittäjien eläketurvan parantamiseksi.
Inflaation kiihtymisen aikaansaama ruoan ja energian kallistuminen kompensoidaan eläkeläisille. Vähintään tehdään indeksitarkistukset puolivuosittain sekä kansan- ja takuueläkkeisiin että työeläkkeisiin.
2
Sote-palveluiden
riittävyys varmistettava
Vanhusten hoivaan tarvitaan lisää rahaa ja henkilökuntaa. Hoitajapulan umpeen kuromiseksi lisätään alan houkuttelevuutta ja koulutuspaikkoja sekä houkutellaan ulkomaista työvoimaa. Eläkkeellä olevia hoiva-alan ammattilaisia kannustetaan osa-aikaiseen työssäkäyntiin.
Vanhuspalveluiden laatu ja riittävä valvonta varmistetaan ja kaikille järjestetään tarpeensa mukaiset palvelut kotona tai laitoksessa. Kotihoito ei saa merkitä vanhuksen hylkäämistä kotiinsa. Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen.
Ympärivuorokautisen hoidon tarjontaa tehostetun palveluasumisen yksiköissä lisätään. Samalla paine kotihoidossa helpottaa.
Julkisten palveluiden maine hyvinä työpaikkoina palautetaan lisäämällä resursseja ja parantamalla työehtoja.
Palveluiden kehittämisessä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet: parisuhdetilanne, seksuaali- ja kielivähemmistöt sekä maahanmuuttajat.
Otetaan käyttöön ikäkausittaiset terveystarkastukset 65 ikävuodesta lähtien. Palvelutarpeen arviointiin oikeuttavaa 75 vuoden ikärajaa lasketaan.
3
Ikäystävällisyys edistää hyvinvointia ja terveyttä
Eläkeläisten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan ja kansantalouteen on kaikkien etu. Digitalisaatio palveluissa ja päätöksenteossa ei saa johtaa ikääntyneiden syrjäyttämiseen.
Elinympäristö ja asuminen toteutetaan ikäystävällisesti. Ottamalla ihmisten ikääntyminen huomioon kaavoituksessa, liikenteessä ja palveluiden sijoittamisessa luodaan hyvää, turvallista ja monisukupolvista elinympäristöä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon keinoja terveyden edistämiseksi.
Lisätään opastusta ja koulutusta digitaalisiin välineisiin ja -kanaviin. Mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun tarjotaan niille, joilla ei edellytyksiä digipalveluihin.
Tuetaan kuntia ikäystävällisen elinympäristön luomisessa. Määritellään selkeästi kuntien tehtävät asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja osoitetaan niihin rahoitus.
Edistetään kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Edetään kohti yhtenäistä valtakunnallista joukkoliikenteen eläkeläisalennusta.
4
Eläkeläiset vahvistavat kansantaloutta
Eläkeläisten vakaat tulot ja kulutus tasoittavat taloussuhdanteiden ja rakennemuutosten aiheuttamia vaihteluita. Eläkeläisillä on myös mahdollisuus suunnata kulutustaan lähialueen ja kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin.
Eläkeläisille on tarjottava mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä tai palkkatyötä eläkkeen ohella. Eläkeläisten vapaaehtoistyöllä omaishoitajina ja lastenhoidossa perhe- ja lähipiirissään sekä kansalaisjärjestöissä on taloudellisesti suuri merkitys.
Otetaan väestön ikääntyminen huomioon elinkeinopolitiikassa, yritysten ja palveluiden saavutettavuudessa ja niiden markkinoinnissa.
Tuetaan eläkeläisten työssäkäyntiä verotuksen keinoin. Mahdollistetaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteko sitä haluaville.
Tuetaan vapaata kansalaistoimintaa turvaamalla järjestöjen julkiset avustukset ja riippumattomuus.
5
Ilmastotoimiin oikeudenmukaisuutta
Sään ääri-ilmiöt, kuten kuumuus aiheuttavat iäkkäille ihmisille merkittävän terveysriskin. Kotien ja palveluiden muutostöihin sekä energiajärjestelmiin tarvitaan kohdennettua tukea.
Joukkoliikenteen on oltava kattavaa ja edullista. Yksityisautoiluun tarvitaan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille.
Kohdennetaan tukea kotien, palveluyksiköiden ja julkisten tilojen sekä niiden energiajärjestelmien muuttamiseksi ilmastoystävällisiksi. Pienituloisille luodaan verotuksen kotitalousvähennystä vastaava rahallinen kotitalousavustus muun muassa näiden muutostöiden tueksi.
Joukkoliikenteeseen ja turvalliseen pyöräilyyn satsaaminen lisää eläkeläisten hyvinvointia.
Sähköautojen hankintatukien lisäksi tarvitaan tukea bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen muuntamiseen sähkö- tai kaasuautoiksi.
Julkisten palveluiden tuottajat toimivat esimerkkinä ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa. Myös eläkerahastojen varat on sijoitettava ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti.