Kopioitu Eläkeläiset ry:n ja Iltasanomat- lehden artikkelista.

Nämä tuet ja edut jäävät monilta eläkeläisiltä käyttämättä

Asiantuntijat pitävät oman aktiivisuuden vaatimusta ja digitalisaatiota osin ongelmana, sillä moni etuus jää ikääntyneillä hakematta.

KOTONA asuva eläkeläinen saattaa olla oikeutettu monenlaisiin etuuksiin, mutta niitä jää käyttämättä.

– Eläkeläisiä koskevien etuuksien vajaakäyttö on jonkinasteinen ongelma, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies arvelee.

– Pienituloisimmat eläkeläiset ovat usein yksin asuvia naisia, jotka ovat olleet pienipalkkaisia ja joilla on matala koulutustaso. Ei ole tietoa, valmiuksia, etsiä tietoa. Niillä, joilla oikeasti eniten tarvetta tukeen on, sitä jää käyttämättä.

Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo jakaa huolen.

– Tiedetään että verorahoitteisia eläkkeitä ja muita etuuksia jää hakematta. Samalla tiedetään, että etuuksia kyllä haetaan, jos niiden olemassaolosta saa tietoa.

Keskeinen ongelma on, että tiedonsaanti ja asiointi on pitkälti digitaalista. Lähes 40 prosenttia 75–89-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

– Suomeen uhkaa syntyä uusi tiedosta, asiointimahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta syrjäytyneiden ikääntyneiden ryhmä, joilla ei ole valmiuksia eikä taitoja tai jotka muista perustelluista syistä eivät käytä internetiä, Vuorisalo sanoo.

Koskimies antaa Kelalle tunnustusta siitä, että se on parantanut palveluaan. Ongelmallisinta on, jos ikääntynyt ei ole ollut yhteydessä Kelaan tai muihin tietoa jakaviin tahoihin. Silloin tukien ja etujen hakeminen voi jäädä siitä kiinni, onko ikääntyneellä jälkikasvua avustamassa.

Korkean digipalveluiden käyttötason taakse piiloutuu ilmiötä, jossa joku muu käyttää verkkotunnuksia vanhuksen puolesta asiointiin.

Tarve etuuksiin ja tukiin ikääntyneellä väestöllä saattaisi olla suurempikin, muun muassa asumistukeen, mutta hakeminen voidaan kokea vaikeaksi tai etuuksien ja tukien saamisesta ei edes tiedetä. On todennäköistä, että tämä korostuu juuri ikääntyneellä väestöllä, tutkimuspäällikkö Antti Teittinen Kelasta vahvistaa.

ELÄKELÄISET RY:N Koskimies katsoo, että hallitusohjelman perusteella eläkeläisten toimeentuloasiat ”olisivat voineet mennä pahemminkin”. Työeläkeindeksejä ja Kelan kansaneläkkeiden indeksejä ei leikata, ei myöskään eläkkeensaajan asumistukea.

Eläkeläiset eivät ole suoraan isojen leikkureiden isoimpia kärsijöitä. Toisaalta odotetut isot menoleikkaukset kohdistuvat sote-palveluihin, joita erityisesti vanhukset tarvitsevat.Hintojen nousu on aiheuttanut toimeentulo-ongelmia 40 prosentille eläkeläisistä, selviää Eläkeliiton keväällä tekemästä kyselystä, johon vastasi 5 760 yli 65-vuotiasta suomalaista.

Tarkasta, voisitko saada näitä tukia tai etuja:

1. Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuki säilytetään nykyisellään hallitusohjelman mukaan. Kela myöntää tuen.

Voit saada eläkkeensaajan asumiseen tukea, jos olet pienituloinen ja saat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.

Eläkkeensaajan asumistuen määrä on 85 prosenttia mukaan laskettavista asumismenoista, joista on vähennetty perusomavastuu ja tulojen mukaan määräytyvä lisäomavastuu.

Perusomavastuu on kaikille sama eli noin 57 euroa kuukaudessa. Lisäomavastuu on 41 prosenttia siitä perheen tulojen osasta, joka ylittää tulorajan. Jos tulosi jäävät alle tulorajan, lisäomavastuuta ei tule.

Jos saa osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, ei voi hakea tukea. Näissä tapauksissa voi olla oikeus yleiseen asumistukeen. Siihen on tulossa muutoksia, jotka eivät tule voimaan vielä lähiaikoina.

2. Eläkettä saavan hoitotuki

Hoitotuki on porrastettu kolmeen luokkaan. Sitä voi saada jos on kokopäiväisesti eläkkeellä, on vamma tai sairaus, joka on heikentänyt toimintakykyä vähintään vuoden ajan ja tarvitsee sen takia apua tai ohjausta.

Perushoitotuki on 79 euroa, korotettu hoitotuki 171 euroa ja ylin hoitotuki 363 euroa kuukaudessa.

3. Perustoimeentulotuki

Jos eläke ja muut tuet eivät riitä elämiseen, Kelasta kannattaa hakea perustoimeentulotukea. Toimeentulotuki on verotonta, eikä sen saaminen pienennä esimerkiksi asumistukea. Eläkettä saavan hoitotukea ei lasketa tuloksi perustoimeentulotuessa.

Perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä saa yleensä myös myönteisen sähköisen maksusitoumuksen lääkkeisiin.

4. Lääkekatto

Lääkekorvausta saa sen jälkeen, kun alkuomavastuu on täyttynyt. Alkuomavastuu on kalenterivuoden pituinen, ja sen määrä on 50 euroa.Tänä vuonna omavastuu eli niin kutsuttu lääkekatto on 592 euroa. Lääkekaton ylityttyä lääkkeistä maksetaan vain omavastuu, joka on 2,50 euroa lääkepakkaukselta. Korvaus tulee suoraan apteekista.

5. Terveydenhuollon maksukatto

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto on 692 euroa kalenterivuodessa. Maksukattoon lasketaan mukaan esimerkiksi terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sairaalan poliklinikkamaksut ja päiväkirurgia sekä kuntoutushoito.

Asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä ja ylittymistä.